Hallitus on ehdottanut kilpailulakia muutettavaksi 5.11.2020 antamallaan esityksellä 210/2020 vp. Esitykseen sisältyvät muutokset koskevat kilpailulain päivittämistä EU:n niin kutsutun ECN+-direktiivin kaikkien vaatimusten mukaiseksi. Esitetyt muutokset laajentavat kilpailuviranomaisen toimivaltuuksia muun muassa kilpailurikkomusten tutkinnan ja niihin liittyvän päätöksenteon sekä seuraamusmaksujen määräämisen osalta. Hallitus esittää muutoksia voimaantuleviksi 4.2.2021, joka on myös ECN+-direktiivissä asetettu takaraja kansallisen lainsäädännön muuttamiselle direktiivin mukaiseksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan kilpailulakiin lisättäväksi kilpailuviranomaiselle toimivalta todeta kilpailunrajoituksen tapahtuminen ja määrätä rikkomiseen syyllistynyt toteuttamaan toimintaa koskevia kilpailuviranomaisen tarpeellisina pitämiä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Kilpailuviranomainen voisi siten jatkossa velvoittaa rikkomukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan esimerkiksi luopumaan liiketoimintayksiköstä tai osakeomistuksesta kilpailevassa yrityksessä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi vain poikkeustapauksissa. Rakenteellisen korjaustoimenpiteen määrääminen tapahtuisi käytännössä siten, että markkinaoikeus määräisi rakenteellisen korjaustoimenpiteen Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä. Kilpailuviranomaisen toimivalta laajenee myös sen osalta, keitä se voi kutsua kuultavaksi kilpailunrajoitusta tutkiessaan. Jatkossa kilpailuviranomaisen oikeus kutsua kuultavaksi laajenee kaikkiin henkilöihin, joiden hallussa voi olla kilpailunrajoituksen selvittämiseksi tarpeellisia tietoja.

Kilpailulakiin esitetyt muutokset parantavat kilpailurikkomuksesta epäiltyjen mahdollisuutta käyttää puolustautumisoikeuksiaan. Kilpailulakia esitetään muutettavaksi muun ohella siten, että kilpailuviranomaisen tutkinnankohteena olevan asianosaisen mahdollisuuksia saada tutustua kilpailuviranomaiselle toimitettuihin kartellista määrättävästä seuraamusmaksusta vapautumiseen liittyviin asiakirjoihin laajennettaisiin. Asiakirjojen käyttötarkoitus olisi kuitenkin tiukasti rajattu tutkinnan kohteena olevan elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksien käyttämiseen tuomioistuimissa.

Kilpailulakiin nyt esitetyt muutokset koskevat monilta osin myös seuraamusmaksuja. Muutoksia esitetään muun muassa seuraamusmaksujen laskentatapaan ja siihen, ketkä ovat lopulta vastuussa seuraamusmaksun suorittamisesta. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan kilpailulakia muutettavaksi siten, että elinkeinonharjoittajat voisivat aiempaa tarkemmin itse arvioida ennakolta määrättävän seuraamusmaksun suuruutta. Muutoksella tavoitellaan pelotevaikutusta ja pyritään ennaltaehkäisemään kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Kyseinen muutos ei kuitenkaan lukeudu ECN+-direktiivin edellyttämiin toimiin, vaan perustuu kansalliseen tarpeeseen. Seuraamusmaksuihin liittyvä mielenkiintoinen lisäys on myös se, että jatkossa kilpailuviranomainen voisi asettaa seuraamusmaksun yritykselle myös menettelysäännösten rikkomisen ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisen perusteella, kun tähän mennessä seuraamusmaksu on voitu määrätä ainoastaan kilpailunrajoituksen seurauksena.

Hallituksen esityksessä ehdotettujen kilpailulain muutosten on tarkoitus tulla sovellettaviksi pääasiassa niiden voimaantulon jälkeen toteutettuihin tai jatkettuihin kilpailunrajoituksiin. Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä oleviin asioihin, jotka käsitellään loppuun noudattaen kilpailulain muutosten voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

‍

‍

Lue myös:

Miten koronaviruspandemia vaikuttaa yrityskauppojen tutkintaan?

Väliaikaiset valtiontukisääntöjen joustot mahdollistavat tuen useammille yrityksille

Taksiuudistukseen liittyy kilpailun kannalta useita ongelmakohtia

Kilpailulain muutos voimaan 17.6.2019