Euroopan unionin yleinen tuomioistuin kieltäytyi 8.9.2016 antamassaan tuomiossa hylkäämästä Heiploegille määrättyä 29 miljoonan euron suuruista kartellisakkoa. Heiploeg – ­yksi Euroopan johtavista katkarapujen jalostajista ja jakelijoista – väitti, ettei salaa tallennettuja puheluita voitu hyväksyä näytöksi ja käyttää todisteena sitä vastaan nostetussa kartelliasiassa.

Heiploeg oli aiemmin joutunut maksamaan 28 miljoonaa euroa sakkoja, jotka Euroopan komissio sille määräsi vuonna 2013 sen jälkeen, kun yhtiön todettiin olleen osallisena kartelliin, jonka kesken oltiin sovittu Pohjanmeren katkarapujen hintojen vahvistamisesta ja myyntimääristä Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Alankomaissa. Kartellin toinen keskeinen osallinen Klaas Puul sai täyden immuniteetin ja vapautettiin kokonaisuudessaan sakoista.

Yllätystarkastusten ohessa kartellin osallisille lähetettyjen selvityspyyntöjen, sekä Klaas Puulin toimittamien tietojen lisäksi Euroopan komission kilpailun pääosasto (”DG Comp”) käytti todisteena yksittäisen henkilön nauhoittamia puheluita kartellin olemassaolon osoittamiseksi. Komissio löysi Kok Seafoodille suoritetun yllätystarkastuksen yhteydessä myös puhelinkeskusteluista tehtyjä muistiinpanoja, joista Kok Seafoodille määrättiin puolen miljoonan euron suuruinen sakko osallisuudesta kartelliin.

Heiploeg väitti, että puheluiden tallentaminen salaa on laitonta useissa EU-maissa ja että tällaisten tallenteiden käyttö rikkoisi yrityksen yksityisyyden suojaa. Heiploegin mukaan kartellitutkinta ei olisi voinut johtaa seuraamuksiin, mikäli kyseisiä nauhoituksia ei olisi voitu käyttää todisteena.

Yleinen tuomioistuin kiisti Heiploegin valituksen jälkeen antamassaan tuomiossa, että puhelinkeskusteluiden ja niistä tehtyjen muistiinpanojen käyttö olisi rikkonut yhtiön prosessuaalisia oikeuksia.

Tuomioistuin totesi, että DG Comp ei ollut tehnyt nauhoituksia itse, vaan ainoastaan takavarikoinut ne Kok Seafoodille tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä. Nauhoitukset oli tehty keskusteluihin osallistuneen henkilön toimesta. Tuomioistuimen mukaan DG Comp oli saanut tallenteet laillisesti haltuunsa suorittaessaan unionin kilpailuoikeuslainsäädännön mukaisia yllätystarkastuksia.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi lisäksi, että DG Comp luovutti kopiot kaikista tallenteista sekä erillisistä muistiinpanoista jokaiselle tutkittavana olleelle yritykselle. Heiploeg ei kiistänyt sitä, että se oli myös itse kyennyt tutkimaan kaikki todisteet. Tallenteet eivät olleet myöskään ainoat todisteet, joiden pohjalta yrityksen osallisuus kartelliin osoitettiin ja sakkopäätös lopulta määrättiin.

Tuomioistuin korosti, että yksikään EU:n laki ei kiellä laittomasti hankittujen todisteiden käyttöä oikeudellisissa prosesseissa tai tutkimusmenettelyissä. Tuomioistuin hylkäsi myös väitteet siitä, että puhelinkeskusteluista tehtyjä muistiinpanoja ei tulisi hyväksyä todisteena. Heiploegin mukaan muistiinpanot olivat luonteeltaan ainoastaan yksittäisen henkilön subjektiivisia tulkintoja, jonka lisäksi oli epäselvää, milloin kyseiset keskustelut oli käyty ja ketkä niihin olivat osallistuneet. DG Comp oli Heiploegin mukaan sivuuttanut todistustaakkansa, ja yritys väitti lisäksi, että viranomaisen olisi tullut tarkistaa keskustelujen sisältö selvityspyyntöjen avulla.

Unionin yleinen tuomioistuin oli asiasta eri mieltä toteamalla, että yrityksille, joita DG Comp oli tutkinut, oli annettu mahdollisuus vahvistaa viranomaisen tulkinta muistiinpanoista tai ehdottaa vaihtoehtoisia tulkintoja.

Kuten tallenteiden kanssa, tuomioistuin totesi muistiinpanojen muodostavan vain osan kaikista kerätyistä todisteista. Komissiolla on tuomioistuimen mukaan joka tapauksessa oikeus tehdä rikkomuspäätöksiä perustuen kaikkeen kerättyyn tietoon, sen sijaan, että osa todisteista tutkittaisiin erillään toisistaan.