Komissio käynnisti sähköisen kaupankäynnin kilpailunrajoituksia koskevan alakohtaisen tutkimuksen toukokuussa 2015. Alustavan raporttinsa komissio julkisti syyskuussa 2016 ja loppuraportin 10.5.2017.

Alakohtaisessa tutkimuksessa komissio keskittyi erityisesti yritysten asettamiin esteisiin, jotka haittaavat tavaroiden ja palvelujen rajat ylittävää verkkokauppaa aloilla, joilla sähköinen kaupankäynti on laajinta (esim. elektroniikka, urheiluvälineet, vaatteet ja jalkineet sekä digitaalinen sisältö). Tutkimuksen tarkoituksena oli saada yleinen käsitys vallitsevista markkinatrendeistä, kerätä todisteita mahdollisista kilpailunrajoituksista, jotka liittyvät verkkokaupan kasvuun, sekä saada käsitys yleisistä, mahdollisesti kilpailua rajoittavista liiketoimintakäytännöistä ja niiden käytön tarkoituksesta.

Tärkeimmät päätelmät – Kuluttajatuotteet

Raportissa vahvistetaan, että valmistajat ovat vastanneet verkkokaupan kasvuun omaksumalla erilaisia keinoja, joiden avulla ne voivat paremmin kontrolloida tuotteidensa jakelua ja brändiensä asemointia. Etenkin valikoivia jakelujärjestelmiä käytetään aikaisempaa laajemmin. Valmistajat myös myyvät entistä enemmän tuotteitaan suoraan kuluttajille.

Komissio katsoo, että voimassa olevaa vertikaalista ryhmäpoikkeusasetusta (No 330/2010) (”VRPA”) ei ole tarpeen muuttaa, vaan se soveltuu edelleen yleisesti esim. valikoivien jakelujärjestelmien arviointiin. Komission mukaan yleisesti sopimuksissa käytetty vaatimus kivijalkakaupan ylläpitämisestä verkkokaupan rinnalla on jo nyt yleisesti säännelty VRPA:ssa. Tapauskohtainen arvio voi kuitenkin olla tarpeen, jos kivijalkakaupan ylläpitämisellä ei ole ilmeistä yhteyttä jakelun laadullisiin edellytyksiin ja/tai muihin mahdollisiin tehokkuutta edistäviin tekijöihin.

Hintasuositukset ovat edelleen periaatteessa hyväksyttyjä VRPA:n perusteella, mutta komissio pitää huolestuttavana jatkuvasti lisääntyvää hintaseurantaa, joka on helppoa tietokoneohjelmien avulla. Riskinä komissio näkee yhtäältä valmistajien mahdolliset vastatoimet jälleenmyyjiä vastaan, jos nämä poikkeavat valmistajien hintasuosituksista, ja toisaalta jälleenmyyjien välisen hintojen yhdenmukaistamisen, jonka toteuttaminen on helpompaa hintaseurantaohjelmien takia.

Ns. kaksoishinnoittelu, jossa jakelijalta veloitetaan eri hinta samasta tuotteesta riippuen siitä, onko se tarkoitettu myytäväksi kivijalkaliikkeessä vai verkossa, on yleensä kiellettyä. Raportissa kuitenkin viitataan mahdollisuuteen hyväksyä kaksoishinnoittelu yksittäistapauksissa, jos se olisi välttämätöntä vapaamatkustajaongelman ratkaisemiseksi.

Komissio kiinnittää huomiota myös sähköisiä markkinapaikkoja koskeviin kieltoihin, mutta jättää tulkintansa osin avoimeksi. Komissio ilmeisesti odottaa EU tuomioistuimen ratkaisua asiassa Coty (C-230/16).

Digitaalinen sisältö

Digitaalisen sisällön osalta komissio toteaa tutkimuksen vahvistaneen sen, että pääsy haluttuun sisältöön on erityisen tärkeä kilpailutekijä. Komission pääasialliset huolet liittyvät tiettyihin lisenssisopimuksissa käytettyihin rajoituksiin. Rajoitukset koostuvat erilaisista lisenssikäytännöistä, kuten online-oikeuksien / käytettyjen teknologioiden kimputtamisesta, mikä voi haitata innovatiivisten palveluntarjoajien markkinoille pääsyä ja rajoittaa tuotantoa.

Myös esimerkiksi lisenssisopimusten pitkä kesto voi haitata uusien toimijoiden pääsyä markkinoille sekä pienempien digitaalista sisältöä tarjoavien toimijoiden kasvumahdollisuuksia.

Geo-blokkausta käytetään laajasti ja se on yleistä etenkin kalliimpien sisältöjen, kuten urheilusisällön, elokuvien ja TV-sarjojen, lisensoinnissa. Geo-blokkaus on tavallisesti sallittua, jos sen käyttö perustuu ei-määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen yksipuoliseen päätökseen.

Komission mukaan tapauskohtainen arviointi on tarpeen selvitettäessä sitä, rajoittavatko tietyt lisensointikäytännöt kilpailua ja ovatko täytäntöönpanotoimet tarpeellisia tehokkaan kilpailun varmistamiseksi.

Mitä vaikutuksia komission raportilla on?

Merkittäviä kilpailuoikeussääntöjen muutoksia ei ole odotettavissa. Raportissa todetaan, että vuoteen 2022 voimassa olevan VRPA:n tarkastelua ei ole tarpeen aikaistaa. Toisaalta esimerkiksi geo-blokkauksesta on jo annettu esitys asetukseksi, joka on voimaantullessaan sellaisenaan velvoittava koko EU:n alueella.

Komissio tulee kohdentamaan täytäntöönpanotoimia sellaisiin verkkokaupan lisääntymisestä johtuviin ja laajalti käytössä oleviin liiketoimintakäytäntöihin, joilla voi olla negatiivinen vaikutus kilpailuun ja EU-maiden rajat ylittävään kauppaan. Komissio on jo aloittanut kolme erillistä tutkintaa selvityksen yhteydessä saatujen tietojen perusteella.

Komissio myös lisää vuoropuhelua kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa, jotta täytäntöönpano verkkokauppaan liittyvissä kysymyksissä olisi yhdenmukaisempaa EU-maiden välillä. Tämä on omiaan lisäämään myös kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanotoimia jakelusopimuksiin ja verkkokaupan käytäntöihin liittyen.

Etenkin valmistajien tai muiden toimittajien on syytä tarkistaa jakelusopimustensa yhteensopivuus kilpailusääntöjen kanssa ja tehdä tarvittavat sopimusmuutokset kilpailuoikeusriskien välttämiseksi.