EUT palautti Intel-tapauksen EU:n yleiseen tuomioistuimeen – alennusten vaikutus arvioitava
Euroopan Unionin tuomioistuimen (”EUT”) 6.9.2017 antama tuomio ei vieläkään päätä vuosia jatkunutta kiistaa koskien Intelin määräävän markkinan-aseman väärinkäyttöä. EUT palautti asian EU:n alemman asteen tuomioistuimen eli yleisen tuomioistuimen (”YT”) käsiteltäväksi.
Advanced Micro Devices Inc. (“AMD”) teki EU:n komissiolle kantelun Intelin toiminnasta vuonna 2000. Kantelun seurauksena komissio käynnisti joukon tutkimuksia keväällä 2004 ja teki sittemmin useita tarkastuksia Intelin tiloihin eri EU-maissa.
Komissio antoi toukokuussa 2009 päätöksen, jolla se määräsi Intelille silloin ennätyskorkean 1,06 miljardin euron sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Komissio katsoi Intelin käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa prosessorimarkkinoilla (x86 prosessorit eli x86-CPU:t) erityisesti kahdella tavalla:
- Ehdolliset alennukset: Intel antoi alennuksia suurimmille tietokoneiden valmistajille sillä ehdolla, että ne ostaisivat kaikki tai lähes kaikki x86-CPU:t Inteliltä; ja
- Ns. peittelemättömät rajoitukset: Intel suoritti maksuja tietyille asiakkaille, jotta nämä lykkäisivät, peruuttaisivat tai rajoittaisivat sellaisten tuotteiden markkinoille saattamista, joissa käytettäisiin AMD:n x86-CPU:ita.
Komission mukaan Intelin tarkoituksena oli sulkea kilpaileva AMD markkinoilta.
Intel valitti komission päätöksestä yleiseen tuomioistuimeen ja vaati komission päätöksen kumoamista tai ainakin Intelille määrätyn sakon huomattavaa vähentämistä. YT kuitenkin hylkäsi Intelin valituksen kokonaisuudessaan kesäkuussa 2014.
Intel valitti YT:n tuomiosta edelleen EU:n korkeimpaan oikeusasteeseen eli EUT:een. Intelin mukaan YT teki oikeudellisen virheen, koska se ei tutkinut riidanalaisia alennuksia ottamalla huomioon kaikki asiassa merkitykselliset olosuhteet, jotka Intel esitti. Intelin mukaan YT ei myöskään tarkastellut sitä, kuinka todennäköisesti Intelin toiminnasta seuraa kilpailun rajoittuminen. YT yksinkertaisesti hyväksyi, että Intelin toimet voivat olla kiellettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
EUT:n nyt antaman tuomion mukaan komissio korostaa päätöksessään, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen myöntämät uskollisuusalennukset voivat jo niiden luonteen puolesta rajoittaa kilpailua siten, että tapaukseen liittyvien kaikkien olosuhteiden ja etenkin ns. yhtä tehokkaan kilpailija ‑testin soveltaminen ei ole tarpeen.
Tästä huolimatta komissio kuitenkin tutki päätöksessään tapauksen olosuhteita ja esitti yksityiskohtaisia perusteluja yhtä tehokkaan kilpailija -testin perusteella tekemästään analyysistä. Eli todellisten olosuhteiden arvioinnilla ja em. testillä oli todellista merkitystä, kun komissio arvioi Intelin alennuskäytännön voivan johtaa yhtä tehokkaan kilpailijan syrjäyttämiseen markkinoilta.
YT puolestaan totesi omassa tuomiossaan, että sen ei ollut tarpeen tutkia, oliko komissio tehnyt em. testin ”kaikkien alan sääntöjen mukaisesti ja virheettömästi” eikä komission tekemällä testillä ollut asiassa merkitystä. Tästä syystä YT ei vastannut millään tavalla Intelin esittämään arvosteluun komission tekemää testiä kohtaan. YT yksinkertaisesti hyväksyi, että Intelin toimet voivat olla kiellettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, koska Intel käytti asiakkaita sitovia alennuksia.
EUT tulkitsi asian toisin. Se katsoi, että koska komissio kilpailuhaittaa arvioidessaan tosiasiallisesti otti huomioon yhtä tehokkaan kilpailija -testin perusteella tekemänsä analyysin, YT teki virheen jättäessään huomioimatta Intelin perustelut, joilla se pyrki osoittamaan komission virheet testin yhteydessä. Tästä syystä EUT kumosi YT:n tuomion ja palautti asian alempaan oikeusasteeseen. YT:n tulee seuraavaksi tutkia Intelin tekemien väitteiden valossa, rajoittivatko Intelin myöntämät alennukset tosiasiallisesti kilpailua.
Tapaus on mielenkiintoinen ei pelkästään siihen liittyvien ennätyssakkojen takia, vaan myös siksi, että tapauksen mukaan komission olisi täytäntöönpanotoimissaan siirryttävä enemmän vaikutusten arviointiin perustuvaan analyysiin pelkän muodollisen arvioinnin sijaan. Tämä osaltaan siirtää näyttövelvollisuutta jossain määrin tutkimuksenkohteena olevilta yrityksiltä komissiolle. Komission on myös otettava huomioon yritysten esittämä näyttö ja perustelut.
EUT:n nyt antamalla tuomiolla voi olla vaikutusta myös muihin meneillään oleviin MMA-tapauksiin, kuten Qualcomm-tapaukseen, johon liittyy niin ikään alennusjärjestelmiä, tai komission aikaisemmin tänä vuonna Googlelle määräämiin ennätyskorkeisiin sakkoihin.
Kysy lisää
Tilaa uutiskirje
Kirjoitamme ja koulutamme säännöllisesti osaamisalueitamme koskevista ajankohtaisista aiheista. Ilmoittamalla sähköpostisi alla olevalla lomakkeella saat jatkossa Merilammen uutiskirjeitä ja tapahtumakutsuja suoraan sähköpostiisi.