Ajankohtaista
 / 
EU:n tekoälysääntely – vastuullisen sääntelyn edelläkävijä vai innovaatioiden jarru?

EU:n tekoälysääntely – vastuullisen sääntelyn edelläkävijä vai innovaatioiden jarru?

19.12.2023
Henkilö istuu aulassa ja tekee tietokoneella töitä, näkymä Kansallisteatterille päin
Liittyvät palvelut
No items found.

EU:n tekoälysääntelyn voimaantulo näyttää taas todennäköisemmältä sääntelyn sisällöstä saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen. EU:n tekoälyteknologioita koskevat rajoitukset ovat korkean riskin sisältävä kannanotto sääntelykilpailussa kilpailevien talousalueiden kanssa. EU:n pääkilpailijoista ainakin Iso-Britannia ja Yhdysvallat näyttää valitsevan huomattavasti kevyemmän sääntelyn tien. Tekoälyteknologia ja niiden implementointi ovat keskeinen osa taloudellista kilpailukykyä. On todennäköistä, että näiden teknologioiden kehitystä rajoittava sääntely valtavine sanktioineen ohjaa tekoälyn kehittämiseen liittyviä investointeja EU:n kilpailijoiden suuntaan. Sääntely lisää olennaisesti riskiä siitä, että keskeisten internet-, haku- ja sosiaalisen median teknologioiden tapaan kehitys tulee tulevaisuudessa tapahtumaan EU:n ulkopuolella ja EU jää ensisijaisesti kuluttajamarkkinan asemaan aktiivisen ja kilpailukykyisen toimijan sijasta.

Kirjoitimme 18.4.2023 ja 24.5.2023 Euroopan unionissa valmisteilla olevasta tekoälyasetuksesta ja miten yritykset voivat valmistautua regulaation voimaantuloon.

Ranskan, Italian ja Saksan yhteinen epävirallinen asiakirja ja sen sisältö

Tekoälyasetuksen kehitystä on viime kuukausina hidastanut Ranskan, Italian ja Saksan yhdessä laatima epävirallinen asiakirja. Asiakirjassa jäsenvaltiot esittivät, että tekoälyasetuksessa tulisi luopua tasoihin perustuvasta sääntelymallista erityisesti nk. perustamallien (foundation model), eli laajoilla tietoaineistoilla koulutettujen koneoppimismallien, osalta. Näiden maiden mukaan lähtökohtana tekoälyn sääntelyssä tulisi olla itsesääntelyyn perustuva lähestymistapa, jotta säädös ei hidasta tekoälyn kehitystä ja innovaatiota EU:n alueella. EU:n kolmen suurimman talouden arvioitua uudelleen näkemystään tekoälysäädöksestä ja parlamentin ollessa vahvasti vaadittuja muutoksia vastaan, laadittiin tekoälysäädösluonnoksesta kuitenkin kompromissiversio, jossa pidettiin porrastettu sääntely, mutta jossa säädettiin erikseen yleiskäyttöisiin tekoälyjärjestelmiin (general purpose AI, GPAI) liittyvistä velvollisuuksista.

Trilogineuvottelut ja tekoälyasetuksen viimeisimmät muutokset

Nyt tekoälyasetuksen voimaan saattaminen on nytkähtänyt eteenpäin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission pidettyä viimeiset, jopa kolme päivää kestäneet trilogineuvottelunsa 6.12.2023. Neuvotteluissa sovittiin tekoälyasetuksen viimeisimmistä muutoksista. Merkille pantavaa on, että muutokset eivät vastanneet kovinkaan merkittävästi Ranskan, Italian ja Saksan esittämiin huoliin säädöksen negatiivisesta vaikutuksesta innovaatioon ja tekoälyn kehitykseen EU:n alueella. Siitä huolimatta asetusluonnoksesta on kuitenkin pyritty tekemään innovaatioystävällisempi kuin aikaisempi versionsa.

Uusimman luonnoksen mukaan tekoälyasetus jakaa tekoälyä käyttävät järjestelmät edelleen riskitason perusteella kolmeen tasoon. Sääntelyn määrä ja rajoitteet määräytyvät riskitason mukaan. Sääntelyn tavoitteena on, että vain vähäistä riskiä perusoikeuksien toteutumiselle aiheuttavat järjestelmät olisivat kevyemmin säänneltyjä. Näiden osalta on säädetty ainoastaan hyvin kevyitä avoimuusvelvollisuuksia, kuten esimerkiksi velvollisuus paljastaa käyttäjälle, että sisältö on luotu käyttäen tekoälyä. Lisäksi uusimmassa tekoälyasetuksen versiossa erikseen on säädetty vaatimuksia GPAI- ja perustamalleille. Esimerkiksi perustamallien osalta on säädetty velvollisuuksia koskien avoimuutta.

Huolimatta näistä muutoksista vaikuttaa kuitenkin siltä, että moni taho toivoisi EU:hun kevyempää lähestymistapaa tekoälyn regulaation osalta. Kompromissiehdotus pyrkii perustelujensa mukaan ottamaan huomioon regulaation negatiivisia vaikutuksia tekoälyn kehitykseen EU:ssa, mutta tekoälyyn liittyvien teknologioiden kehityksen kannalta on helppo argumentoida, että huomattavasti kevyempi sääntely olisi perusteltu. Esimerkki tällaisesta kevyemmän lähestymistavan sääntelystä on Iso-Britannian tekoälystrategia.

Iso-Britannian lähestymistapa tekoälyn sääntelyyn

Iso-Britannian lähestymistapa tekoälyn sääntelyä kohtaan on merkittävästi pehmeämpi kuin EU:n. Maa itse kutsuukin valitsemaansa polkua ”innovaatiomyönteiseksi lähestymistavaksi”. Iso-Britannian tiede-, innovaatio- ja teknologiaministeriön maaliskuussa 2023 julkaiseman valkoisen kirjan mukaan tekoälyn valvontaan liittyvä kehys tulee Iso-Britanniassa perustumaan viiteen perusperiaatteeseen, jotka ohjaavat tekoälyn vastuullista kehittämistä ja käyttöä talouden eri sektoreilla. Nämä perusperiaatteet ovat

  1. turvallisuus, varmuus ja kestävyys;
  2. asianmukainen läpinäkyvyys ja selitettävyys;
  3. oikeudenmukaisuus;
  4. vastuullisuus ja hallinnointi; sekä
  5. haastettavuus ja oikeussuoja.

Iso-Britannian lähestymistavan keskiössä on se, että näitä edellä mainittuja periaatteita ei alkuun aiota asettaa lakisääteisiksi. Sen sijaan maassa tullaan tekemään jatkuvaa arviointia sen suhteen, kuinka hyvin nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö kattaa tekoälyn kehityksen synnyttämät lainsäädännölliset tarpeet. Iso-Britannian hallitus tulee suunnitelman mukaisesti myöntämään nykyisille valtion sääntelyviranomaisille, kuten tietosuojavaltuutetun virastolle, finanssivalvonnan viranomaiselle sekä kilpailu- ja markkinaviranomaiselle, valtuuksia antaa ohjeita ja säännellä tekoälyn käyttöä omilla toimialueillaan. Iso-Britannian lähestymistapa on saanut tunnustusta ympäri maailmaa sen myönteisestä suhtautumisesta tekoälyyn ja sen kehitykseen, kun taas teknologiajätit ovat kritisoineet EU:n tiukempaa linjaa tekoälyn sääntelyyn innovaatiota hidastavana regulaationa.  

EU:n tekoälysääntelyn tulevaisuuden näkymät

Tällä hetkellä näyttää siltä, että EU:ssa voimaan tuotava tekoälysäädös tulee säätelemään tekoälyjärjestelmiä suhteellisen tiukasti. Nähtäväksi jää, minkälainen vaikutus tällä on pitkällä aikavälillä EU:n sisällä tehtäviin investointeihin ja innovaatioaktiivisuuteen tekoälyteknologioiden ja niiden sovellusten käyttöönottoon liittyen.

Tilaa uutiskirje

Kirjoitamme ja koulutamme säännöllisesti osaamisalueitamme koskevista ajankohtaisista aiheista. Ilmoittamalla sähköpostisi alla olevalla lomakkeella saat jatkossa Merilammen uutiskirjeitä ja tapahtumakutsuja suoraan sähköpostiisi.

Kiitos! Tilauksesi on vastaanotettu.
Jotain meni vikaan. Halutessasi, ota yhteyttä info@merilampi.com.