Yritysjärjestelyjen verotus joustavoituu – hallitukselta esitys verosäännösten päivittämisestä
Artikkeli on julkaistu myös AlmaTalentin Juridiikan ajankohtaiset -palvelussa.
Vastikkeeton sisaryhtiösulautuminen, nostettu rahavastikkeen enimmäismäärä ja uudet mahdollisuudet vähentää sulautuneen yhtiön tappioita konsernin sisällä – hallitus ehdottaa merkittäviä muutoksia yritysjärjestelyjen verokohteluun. Tavoitteena on sujuvoittaa yritysjärjestelyjä ja keventää verovelvollisten hallinnollista taakkaa, ja uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan jo 1.1.2027. Mitä muutokset tarkoittavat käytännössä yrityksille, jotka suunnittelevat rakennejärjestelyjä?
Esityksen tausta
Hallituksen esitys koskee elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, tuloverolakia ja varojen arvostamisesta verotuksessa annettua lakia, ja se sisältää poikkeuksellisen laajan joukon muutoksia yritysjärjestelyjen verokohteluun. Kyse ei siis ole yksittäisestä täsmennyksestä vaan koko sääntelykokonaisuuden päivityksestä. Muutokset koskevat pääosin veroneutraaleja yritysjärjestelyjä eli järjestelyjä, joiden toteuttamisesta ei synny välittömiä tuloveroseuraamuksia.
Muutosten tavoitteena on päivittää ja joustavoittaa sääntelyä, sujuvoittaa verotusprosesseja sekä keventää verovelvollisten ja Verohallinnon hallinnollista taakkaa. Lisäksi elinkeinoverolain sanamuoto saatettaisiin vastaamaan oikeuskäytäntöä, jonka mukaan yritysjärjestelysäännöksiä sovelletaan myös Euroopan talousalueella sijaitseviin yhtiöihin.
Samaan aikaan myös EU-tasolla on vireillä yritysjärjestelydirektiiviä koskevaa sääntelyn yksinkertaistamista osana komission niin kutsuttua Tax Omnibus -hanketta. Kansallinen uudistus ei näin ollen tapahdu tyhjiössä, vaikka sen eteneminen ei olekaan riippuvainen EU-sääntelyn lopputuloksesta.
Vastikkeeton sisaryhtiösulautuminen laajenee
Nykyisin veroneutraali vastikkeeton sulautuminen on EVL:n sanamuodon mukaan mahdollista vain suorassa tytär- tai sisaryhtiösulautumisessa, vaikka oikeuskäytännössä vastikkeettomia sulautumisia on hyväksytty myös välillisen omistuksen tilanteissa, kunhan omistusrakenne ja sen jatkuvuus säilyvät. Esityksessä ehdotetaan, että vastikkeeton veroneutraali sulautuminen mahdollistettaisiin myös silloin, kun sulautuva yhtiö siirtää vastikkeetta varansa ja velkansa osakeyhtiölle, jonka sulautuvan yhtiön osakkeenomistaja omistaa välillisesti kokonaan omistamansa osakeyhtiön kautta. Muutos toisi lain tasolle oikeuskäytännössä jo hyväksytyn tulkinnan.
Uusi jakautumismuoto ja rahavastikkeen enimmäismäärän nosto
Osakeyhtiölaki tuntee jo yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen, mutta koska elinkeinoverolaissa ei ole sitä koskevia säännöksiä, järjestely on katsottu lähtökohtaisesti verolliseksi. Esityksessä ehdotetaan sen lisäämistä EVL:iin uutena jakautumistapana, johon sovellettaisiin jakautumisen yleisiä verotusperiaatteita.
Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden jakautumiseen ehdotetaan lisäksi poikkeussäännöstä, jolla vastikeosakkeet voidaan kohdentaa siten, että osakeomistus ja huoneistojen hallintaoikeudet säilyvät ennallaan nykyistä joustavammin.
Lisäksi rahavastikkeen enimmäismäärä sulautumisessa ja jakautumisessa ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 10 prosentista 50 prosenttiin vastikeosakkeiden arvosta, mikä vastaisi jo osakevaihtoihin sovellettavaa rajaa. Muutos helpottaisi esimerkiksi tilanteita, joissa vähemmistöosakkaat eivät halua jäädä vastaanottavan yhtiön osakkaiksi, ilman että järjestelyn veroneutraalius vaarantuu.
Negatiivinen nettoapportti ja tappioiden vähentäminen konsernissa
Esityksessä ehdotetaan, että veroneutraali liiketoimintasiirto mahdollistettaisiin myös tilanteissa, joissa siirrettävän liiketoimintakokonaisuuden verotukselliset arvot ovat nettomääräisesti negatiiviset. Vastikeosakkeiden hankintamenoksi muodostuisi tällöin negatiivinen arvo, joka tuloutuisi vasta osakkeiden myöhemmän luovutuksen yhteydessä. Muutoksen arvioidaan helpottavan erityisesti kasvuyritysten rakennejärjestelyjä.
Lisäksi tappioiden vähentämistä koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vastaanottava yhteisö saisi vähentää sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappiot myös silloin, kun yhteisöt ovat kuuluneet samaan konserniin tappiovuoden alusta lukien, vaikka nykyinen omistusvaatimus (yli 50 %) ei täyttyisi. Tämä kysymys herätti lausuntokierroksella eniten keskustelua, koska alkuperäisestä omistusperusteisesta tarkastelusta kokonaan luopuvaa mallia pidettiin tulkinnanvaraisena, minkä vuoksi nykyisen lainsäädännön mukainen omistusedellytys päätettiin säilyttää ehdotuksessa ja konserniperuste lisättiin sen rinnalle vaihtoehtoiseksi edellytykseksi.
Muita täsmennyksiä
Esityksessä ehdotetaan myös, että yritysjärjestelysäännösten soveltamisala kirjattaisiin vastaamaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä siten, että säännöksiä sovellettaisiin jatkossa nimenomaisesti myös Euroopan talousalueella, ei vain EU-jäsenvaltioissa, sijaitsevien yhtiöiden välisiin järjestelyihin. Lisäksi osakkeen matemaattisen arvon laskentaa täsmennettäisiin siten, että se laskettaisiin sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä aina uudelleen toteuttamisvuodelle, ja osakeanneissa sijoitetut varat otettaisiin huomioon vasta siltä verovuodelta, jona uudet osakkeet rekisteröidään kaupparekisteriin. Tavoitteena on parantaa osinkoverotuksen ennakoitavuutta ja yhdenmukaisuutta.
Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt
Vaikka muutosten on tarkoitus tulla voimaan vasta 1.1.2027 ja niitä tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa, niiden vaikutukset kannattaa ottaa huomioon jo nyt suunniteltaessa tulevia sulautumisia, jakautumisia ja liiketoimintasiirtoja, erityisesti tilanteissa, joissa nykyinen sääntely on tähän asti estänyt vastikkeettoman tai muuten joustavan toteuttamistavan käyttämisen.
On myös syytä huomata, että esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä, joten yksityiskohdat voivat vielä täsmentyä tai muuttua valiokuntakäsittelyn aikana. Säädöshankkeen valmistelun aikana mm. tappioiden vähentämistä koskevaa säännöstä sekä käteisvastikkeen enimmäismäärää sulautumisessa ja jakautumisessa muutettiin lausuntokierroksen aikana merkittävästi alkuperäisestä ehdotuksesta.
