Ajankohtaista
 / 
Ylimääräinen muutoksenhaku – verotuspäätöksen purkaminen

Ylimääräinen muutoksenhaku – verotuspäätöksen purkaminen

Vero-oikeus
27.11.2024
Merilammen veropraktiikan osakas Sami Tuominen ja specialist counsel Maria Solala-Aro

Kun verotuspäätös on saanut lainvoiman, sen muuttaminen on mahdollista vain ylimääräisin muutoksenhakukeinoin. Tässä artikkelissa käsitellään päätöksen purkamisen oikeudellisia perusteita, siihen liittyviä edellytyksiä sekä KHO:n viimeisimpiä ratkaisuja, jotka valottavat purkumenettelyn käytännön soveltamista.

Kirjoitus on julkaistu myös AlmaTalentin Juridiikan ajankohtaiset -palvelussa.

Ylimääräinen muutoksenhaku – verotuspäätöksen purkaminen

Kun verotuspäätös on tullut lainvoimaiseksi, siihen ei voi hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin eli oikaisuvaatimuksin ja valituksin. Päätös saa lainvoiman mm. silloin, kun muutoksenhakuaika on päättynyt, Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut asiassa päätöksensä tai muutoksenhaku on kokonaan kielletty.

Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (HOL) 13 luvussa säädetään ylimääräisistä muutoksenhakukeinoista, joista yksi on lainvoimaisen päätöksen purkaminen.

Purkamista haetaan KHO:lta. Veroasioissa purkamista voivat hakea mm. verovelvollinen sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Päätöksen purkamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun purettavaksi haettu päätös sai lainvoiman. Jos purkuhakemus perustuu kuulemisvirheeseen, määräaika on kuusi kuukautta siitä, kun hakija sai tiedon päätöksestä. Erityisen painavista syistä päätöksen purkamista voidaan hakea määräajan päätyttyä.

KHO voi purkaa päätöksen osittain tai kokonaan sekä palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. KHO voi tehdä myös suoraan uuden päätöksen. Purkuasioissa kielteinen päätös tarkoittaa, että vallitseva oikeustila jää voimaan.

Purkuperusteet ja -kynnys

HOL 117.1 § säätää purkuperusteista, joita on neljä:

1. menettelyvirhe

2. ilmeisesti väärän lain soveltaminen tai erehdys

3. uusi selvitys

4. päätöksen epäselvyys tai puutteellisuus

Menettelyvirheellä tarkoitetaan mm. esteellisyyttä, kuulemisvirhettä tai asian selvittämiseen liittyvää muuta virhettä.

Ilmeisesti väärän lain soveltamisesta on kyse silloin, kun lakia on sovellettu selvästi ja kiistatta virheellisesti. Väärän lain soveltamisella on tullut olla olennaisia vaikutuksia päätökseen.

Erehdyksestä on kyse silloin, kun päätös on tehty sisällöllisesti virheellisten tai olennaisesti puutteellisten tietojen perusteella. Erehdyksen on tullut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Päätös voidaan purkaa myös siinä tapauksessa, että asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä hakijasta johdu, että selvitystä ei ole annettu oikea-aikaisesti.

Edelleen, jos päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu, päätös voidaan purkaa.

HOL 117.2 § säätää purkukynnyksestä. Purkujärjestelmällä voidaan korjata yksittäistapauksittain oikeudenloukkauksia, joissa yksityinen tai yleinen etu vaatii lainvastaisen tai lainvastaiseksi osoittautuneen päätöksen purkamista.

KHO:n ennakkopäätökset

Jäljempänä mainituissa KHO:n tuoreissa ennakkopäätöksissä purkuhakemukset on hylätty. KHO on antanut kokonaisharkinnassaan enemmän painoarvoa hakijan passiivisuudelle kuin Verohallinnon menettelyvirheelle. KHO korostaa säännönmukaiseen muutoksenhakuun turvautumista. Purkaminen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen perustuen edellyttää, että lakia on sovellettu selvästi ja kiistatta päätöksen antamisen aikaan vallinneen oikeustilan vastaisesti. Pelkkä tulkinnanvaraisuus ei muodosta perustetta päätöksen purkamiselle.

KHO:2024:17, 14.2.2024

Hallinto-oikeus oli esitetyn uuden selvityksen vuoksi kumonnut Verohallinnon päätöksen ja palauttanut asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen lainvoimaiseksi tullut päätös oli KHO:ssa purkuhakemuksen kohteena.

KHO katsoi, että asiassa täyttyi purkuperuste ja menettelyvirhe. Verohallinto oli käsitellessään asiaa uudelleen laiminlyönyt arvioida hallinto-oikeudessa esitetyn uuden selvityksen merkityksen ja oman selvitysvelvollisuutensa. Verotus oli siten saattanut muodostua virheelliseksi.

KHO:n mukaan asiassa oli kiinnitettävä huomiota myös hakijan velvollisuuksiin muutoksenhakumenettelyn osapuolena ja hänen myötävaikutusvelvollisuuteensa asian selvittämisessä. Hakijan avustajana oli toiminut lainoppinut asiamies, jolle Verohallinto oli toimittanut lisäselvityspyynnöt, joihin hakija ei ollut lainkaan vastannut. Hakija ei ollut myöskään turvautunut säännönmukaiseen muutoksenhakuun.

KHO painotti hakijan passiivisuutta, jolle ei ollut esitetty pätevää syytä, ja katsoi, ettei purkukynnys ylittynyt. Purkuhakemus hylättiin.

KHO:2024:110, 8.10.2024

KHO oli purkuhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään katsonut, että yhtiön kapitalisaatiosopimukseen sovelletaan tuloverolain 35 b §:ää.

Yhtiö oli vaatinut KHO:n päätöksen purkamista sillä perusteella, että kyseisen pykälän ruotsinkielinen kieliversio ei vastannut suomenkielistä kieliversiota.  Yhtiön mukaan kapitalisaatiosopimus ei ollut täyttänyt ruotsinkielisen version edellytyksiä, joten kyseessä oli ilmeisesti väärän lain soveltaminen tai erehdys.

KHO:n ratkaisukäytännön mukaan lainvoiman saaneen päätöksen purkaminen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen perustuen edellyttää, että lakia on sovellettu selvästi ja kiistatta päätöksen antamisen aikaan vallinneen oikeustilan vastaisesti. KHO viittasi ratkaisukäytäntöönsä, jonka mukaan tulkinnanvaraisuus ei muodosta perustetta tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen purkamiselle.

KHO katsoi, että tuloverolain säännöstä oli pidettävä tulkinnanvaraisena, eikä säännöstä ollut sovellettu ilmeisen virheellisesti. Säännösten kieliversioiden erot eivät sellaisenaan voi olla peruste lainvoimaisen päätöksen purkamiselle.  Purkuhakemus hylättiin. Koska lainsäädännön muuttaminen ja yhdenmukaisuuden varmistaminen on lainsäätäjän tehtävä, KHO lähetti päätöksensä tiedoksi myös valtiovarainministeriölle.

KHO:2024:116, 5.11.2024

KHO oli antamillaan päätöksillä hylännyt 97 samaan asiakokonaisuuteen liittyvää purkuhakemusta, joista yksi julkaistiin ennakkopäätöksenä.

Purkuhakemukset kohdistuivat aikaisemmin lainvoimaisiksi tulleisiin päätöksiin. Kyse oli yhtiön osakkailleen jakamista osingoista, jotka oli aikanaan tulkittu työpanososingoiksi.

Noin 80 yhtiön osakasta oli aikanaan omalta osaltaan hakenut muutosta verotukseensa valittamalla KHO:een. KHO oli luottamuksensuojan perusteella ratkaissut valitukset muutoksenhakijoiden eduksi ja katsonut, ettei kysymyksessä ollut työpanososinko vaan tavanomainen osinko.

Ne osakkaat, joiden purkuhakemukset nyt ratkaistiin, eivät olleet aikanaan hakeneet muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Heitä koskevat päätökset olivat saaneet siten lainvoiman.

KHO totesi aiempaan ratkaisukäytäntöönsä viitaten, että lainvoiman saaneen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen päätöksen purkaminen sillä perusteella, että lakia on sovellettu ilmeisesti väärin, edellyttää, että lakia on sovellettu selvästi ja kiistatta päätöksen antamisen aikaan vallinneen oikeustilan vastaisesti. Koska tämän edellytyksen tai muunkaan laissa säädetyn purkuperusteen ei katsottu täyttyneen, purkuhakemukset hylättiin.

Lopuksi

KHO:n edellä manituissa tuoreissa ennakkopäätöksissä korostuu KHO:n ratkaisukäytännössä yleisesti todettu oikeusvarmuuden periaate, jonka on katsottu edellyttävän, ettei lainvoimaisiin päätöksiin yleensä puututa. Purkaminen on KHO:n kokonaisharkintaan perustuva poikkeuksellinen toimenpide, jolla voidaan kuitenkin yksittäistapauksissa korjata oikeudenloukkauksia.

Tilaa uutiskirje

Kirjoitamme ja koulutamme säännöllisesti osaamisalueitamme koskevista ajankohtaisista aiheista. Ilmoittamalla sähköpostisi alla olevalla lomakkeella saat jatkossa Merilammen uutiskirjeitä ja tapahtumakutsuja suoraan sähköpostiisi.

Kiitos! Tilauksesi on vastaanotettu.
Jotain meni vikaan. Halutessasi, ota yhteyttä info@merilampi.com.