Talouselämä julkaisi nyt lokakuun lopussa uusimman Liikejuridiikka-selvityksensä. Kuten selvityksessäkin todetaan, koronakriisi muutti myös asianajotoimistojen näkymiä, ja maailman epävarma tilanne vaikuttaa meidänkin toimialallamme. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että me liikejuridiikan toimijat olemme ainakin toistaiseksi selvinneet kriisistä suhteellisen vähäisin talous- ja henkilöstövaikutuksin toisin kuin moni muu yritys ja toimiala. Kun tilanne on tämä, nyt on oikea hetki kantaa yhteiskuntavastuuta ja miettiä, miten me voimme osaltamme myötävaikuttaa siihen, että talous ja yhteiskunta elpyvät koronapandemian vaikutuksista mahdollisimman pian ja hyvin. Yksi vastaus tähän kysymykseen löytyy Liikejuridiikka-selvityksestä.

Koronakriisin ennustetaan tuovan mukanaan paitsi tarvetta yritysjärjestelyille, myös riita-aallon, jonka huippu on todennäköisesti edessä vasta lähivuosina. Osa koronaliitännäisistä riidoista on jo pintautunut, mutta valitettavasti nyt nähdyt riidat ovat todennäköisesti vasta alkusoittoa. Riidat tietävät väistämättä töitä meille juristeille. Me emme pysty riitoja välttämättä estämään – toki siihenkin meidän on päämiehiämme neuvoen kaikin keinoin pyrittävä –, mutta voimme pyrkiä osaltamme myötävaikuttamaan siihen, että riidat ratkaistaan nopeasti, kustannustehokkaasti ja ennen kaikkea liike-elämän ja yhteiskunnankin kannalta järkevällä tavalla. Sen paremmin liike-elämän, kuin laajemminkaan yhteiskunnan edun mukaista ei ole se, että rajalliset resurssit käytetään vanhojen erimielisyyksien ratkomiseen pitkittyneissä oikeusprosesseissa sen sijaan, että resurssit keskitettäisiin tulevaisuuden haasteiden selättämiseen, liiketoiminnan elvyttämiseen ja kehittämiseen.

Sekä Suomen Asianajajaliitto että moni meistä riidanratkaisujuristeista on erityisesti viime aikoina puhunut riitojen sovittelun puolesta pitkien ja kalliiden oikeusprosessien sijaan. Vaikka sovittelu on oikeutetusti saanut enenevässä määrin kaipaamaansa palstatilaa, on sen käyttö liike-elämän riitojen ratkaisussa valitettavasti vielä lapsenkengissä. Tähän voimme kuitenkin itse toimillamme vaikuttaa.

Haastammekin erityisesti liikejuridiikkatoimistojen kollegat miettimään, mitä itse kukin voimme tehdä sen eteen, että tulevaisuuden riita-aallosta selvitään liike-elämän ja yhteiskunnan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä on ratkaisun avaimet käsissämme.

Me riidanratkaisujuristit voimme kouluttaa sekä yrityskauppa- että muita juristikollegojamme sekä päämiehiämme siitä, minkälainen riidanratkaisulauseke sopimukseen kannattaa jo neuvotteluvaiheessa sisällyttää. Kuten tiedämme, tämän yhden sopimusklausuulin sisällöllä voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus tulevaisuuden erimielisyyksien ratkaisemisen, ja niistä aiheutuvien kustannusten ja ajallisen keston kannalta.

Toiseksi, voimme konkreettisen riitatoimeksiannon päätyessä työpöydällemme mahdollisuuksien mukaan sopia päämiestemme ja vastapuolen kanssa siitä, että riita ratkaistaan, riidanratkaisulausekkeen alkuperäisestä sisällöstä riippumatta, ensisijaisesti sovittelussa tuomioistuin- tai välimiesmenettelyn sijaan. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta uskomme vahvasti siihen, että monessa riitatilanteessa sovittelulle olisi aito tilaus.

Nyt on erinomainen tilaisuus meille liikejuridiikan toimijoille osoittaa, että haluamme vaikuttaa ja antaa oman panoksemme yhteiskunnan hyväksi tässä poikkeuksellisessa maailmantilanteessa. Pienten yksittäisten tekojen yhteisvaikutus voi olla merkittäväkin. Sovittelun edistäminen riidanratkaisutapana on juuri sellaista vastuullisuutta, jota yhteiskuntamme tulee tässä ajassa ja tulevina vuosina tarvitsemaan. Ruuhkautuneiden tuomioistuinten resurssit on valjastettava käsittelemään sellaisia asioita, joista ei voida sopia ja joita ei voida ratkaista tuomioistuinten ulkopuolella. Se on sekä yhteiskunnan että liike-elämän etu.

Tämä on haaste: Liikejuridiikka- ja muut alan toimijat – ryhdytäänkö yhdessä sovittelutalkoisiin ja sitoudutaan siihen, että tuomme jatkossa sovittelun edut paremmin päämiestemme tietoon ja koulutamme omat organisaatiomme sovittelun eduista ja käyttömahdollisuuksista, ja annamme siten sovittelulle sen ansaitseman mahdollisuuden riidanratkaisutapana? Näin luomme asiantuntemuksellamme ja palveluillamme lisäarvoa paitsi asiakkaillemme, myös laajemmin yhteiskunnalle. Se on meidän kaikkien etu.