BLOGI: Asiantuntijaorganisaatiokin tarvitsee johtamista – Onko kyse vain kasvun ja kannattavuuden maksimoinnista vai jostain muustakin?

Talouselämä julkaisi lokakuussa vuosittaisen Liikejuridiikka-selvityksensä. Selvityksen otsikko Juristit vuolevat kultaa antoi minulle asianajotoimiston uutena toimitusjohtajana paljon ajattelemisen aihetta varsinkin, kun edellisen selvityksen otsikko Liikejuristi on uskomaton rahasampo nyt ja tulevaisuudessa ei ollut tämän vuotista yhtään vähemmän provosoiva tai pehmeämpiä arvoja mukaileva.

Lukiessani selvitystä mietin mielessäni: Onko todella niin, että kun muilla toimialoilla puhutaan tänä päivänä kestävästä kehityksestä, vastuullisesta liiketoiminnasta, monimuotoisuudesta ja työn merkityksellisyydestä, ja yritykset raportoivat toimintaansa taloudellisten tunnuslukujen lisäksi sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmasta, liikejuridiikan toimialalla menestyksen mittarina ja ykköspuheenaiheena on edelleen vain ja ainoastaan raha? Antaako media oikean kuvan liikejuridiikan liiketoiminnan ajureista, ja mikä on toisaalta toimialan oma vastuu toimialaan yhdistettävistä mielikuvista?

Ammatti- ja liiketoimintaosaamisen ja siihen liittyvien tulovirtojen maksimoinnista kohti suurempaa relevanttiutta, vaikuttavuutta ja vastuunkantoa liike-elämässä ja yhteiskunnassa

Median voima mielikuvien luojana on suuri. Juuri tämä median luoma mielikuva liikejuridiikan toimijoista pelkkinä rahasampoina huikeine kannattavuus- ja kasvulukuineen sai minut pitkään miettimään, haluanko neljän ja puolen vuoden asianajoalalta poissaoloni jälkeen palata takaisin toimialalle, joka tuntuu elävän omassa kuplassaan. Edellä viitatut, liike-elämää ja yhteiskuntaa laajemmin puhuttavat ja itseäni kovasti kiinnostavat ajankohtaiset teemat tuntuivat kovin vierailta tässä yhtälössä.

Asiaa enemmälti pohdittuani päätin antaa alalle mahdollisuuden näyttää myös minulle, että syvälle juurtuneet käsitykset liikejuridiikan toimialasta eivät ole koko totuus, vaan toimialalla ja palveluntarjoajilla on juridisen ammattiosaamisen ja korkeiden kannattavuus- ja kasvulukujen lisäksi paljon muutakin annettavaa talouslehtien lukijoille, liike-elämälle ja yhteiskunnalle.

Nyt asiaan vihkiydyttyäni voin hyvin mielin todeta, että näin aidosti onkin. Moni liikejuridiikan toimija tekee tällä hetkellä erittäin arvokasta työtä myös vastuullisen liiketoiminnan ja yhteiskunnan hyväksi. Kyse ei ole ainoastaan kotisivujen korulauseista, vaan aidosta halusta vaikuttaa ja antaa oma panos yhteiskunnan kannalta tärkeiden asioiden edistämiseksi. Tämä ei poissulje taloudellista menestystä. Nostan vilpittömästi hattua arvostamilleni kollegatoimistoille ja kollegoille, jotka ovat luotsanneet organisaationsa taloudelliseen menestykseen kiinnittäen samanaikaisesti huomiota myös liike-elämää ja yhteiskuntaa puhuttaviin ajankohtaisiin teemoihin.

Tästä inspiroituneena rohkenin heittää viime viikolla Women’s Board Award -tilaisuudessa pitämässäni puheessa ilmoille ajatuksen ja Talouselämälle haasteen siitä, voisiko seuraava Liikejuridiikka-selvitys käsitellä taloudellisten tunnuslukujen ohella myös vastuullisen liiketoiminnan muita osa-alueita ja mennä hieman pintaa syvemmälle liikejuridiikan toimijoiden arkeen, kuten tehdään vertailtaessa muiden toimialojen toimijoita.

Moniäänisestä monologista kohti avointa dialogia ja monimuotoisuutta

Vaikka median voima mielikuvien luojana on suuri, myös meidän alan toimijoiden on kannettava oma vastuumme ja mietittävä, minkä kuvan annamme oman liiketoimintamme ajureista. Asiantuntemusta alalta ei puutu, ja asiakkaat saavat varmasti rahalleen vastinetta, sillä me kaikki alan toimijat jaamme intohimon juridiikkaa kohtaan, ja ammattiosaaminen on korkealla tasolla. Itse uskon siihen, että kilpailukyvyn lähteet ja erottautumistekijät toimijoiden välillä löytyvät tänä päivänä kuitenkin myös muista tekijöistä. Murros on väistämätön myös meidän alallamme.

Toimiala kaipaa mielestäni edelleen sekä ravistelua ajattelu- ja toimintatapoihin että monimuotoisuutta. Itse uskon siihen, että monimuotoinen organisaatio, on sitten kyse sukupuoli- ja ikäjakaumasta, kulttuuri-, kokemus- ja ammattitaustoista tai muista diversiteetin muodoista, luo lisäarvoa organisaatiolle itselleen, sen asiakkaille ja muille sidosryhmille. Mekin syyllistymme toimialallamme turhan usein moniääniseen monologiin sen sijaan, että kävisimme avointa dialogia ja pyrkisimme aidosti monimuotoisuuteen niin organisaatiorakenteissa kuin käytävissä keskusteluissakin.

Ajattelutapojen muutos tai monimuotoisuus ei tapahdu itsestään. Tarvitaan tietoista suunnan muutosta, johdon esimerkkiä sekä uskallusta toimia avoimesti omien arvojen mukaisesti riippumatta siitä, mitä kilpailijat tai muut sidosryhmät organisaatiosta puhuvat. Asiantuntijaorganisaation johtamisen näkökulmasta organisaation ja yksilöiden onnistumisen ja menestyksen määrittävät kuitenkin ne mittarit, jotka kyseinen organisaatio on itse asettanut itselleen, osakkailleen, työntekijöilleen ja muille sidosryhmilleen. Onnistumista tulee arvioida nimenomaan näiden mittareiden, organisaatiolle laaditun vision, tehtyjen liiketoimintaratkaisujen ja liiketoimintaa ohjaavien arvojen valossa. Toki toimialan kehitystä ja kollegatoimistojen toimintaa on hyvä seurata, ja excel-harjoitukset Liikejuridiikka-selvityksen innoittamana ovat hetkellisesti kiinnostavia, mutta fokus on kuitenkin tärkeää pitää omassa tekemisessä.

Itse uskon arvopohjaiseen johtamiseen ja arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Arvoa luodaan ja tulee luoda paitsi osakkaille, myös laajemmin yrityksen sidosryhmille, joista työntekijät ja asiakkaat ovat tärkeimpiä. Tämä arvonluonti on paljon muutakin kuin taloudellista. Kyse on siitä, miten vastaamme yhteiskunnan ajankohtaisiin ilmiöihin sekä työntekijöiden ja asiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin.

Vastaus löytyy usein yrityksen arvoista. Yrityksen arvot ohjaavat yrityksen toimintaa ja valintoja. Ne kertovat, mitkä ovat kyseiselle organisaatiolle tärkeitä asioita ja mikä on organisaation tavoiteltu yrityskulttuuri. Samalla omistajat ja johto hyväksyvät sen, että arvot ja niiden mukaan toimiminen määrittävät osaltaan organisaation onnistumisen mittareita ja vaikuttavat välillisesti myös taloudellisiin tunnuslukuihin.

Kaikille toimijoille löytyy tällä toimialalla paikkansa. Ollaan rohkeasti sitä, mitä olemme ja haluamme olla. Monimuotoisuus ja aktiivinen vuoropuhelu on loppupelissä hyväksi koko toimialalle.

Heidi Merikalla-Teir

Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa, jossa jaamme ajatuksiamme johtamisesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja uudistumisesta. Samalla lukijat pääsevät seuraamaan Merilammen uudistumismatkaa.

BLOGI: Asiantuntijaorganisaatiokin tarvitsee johtamista – Johtajan sata ensimmäistä päivää

BLOGI: Asiantuntijaorganisaatiokin tarvitsee johtamista