Välitystuomio kumottiin poikkeuksellisesti

Välitystuomio voidaan kumota muun ohessa, jos se on perustettu sellaisille oikeustosiseikoille, joihin ei ole vedottu (niin kutsuttu vetoamistaakka). Välitystuomio ei saa rakentua seikoille, jotka tulevat asianosaiselle yllätyksenä. Asianosaiselle on myös varattava tarpeellinen tilaisuus asiansa ajamiseen. Tällä tarkoitetaan, että asianosaisen tulee saada esittää vaatimuksensa, väitteensä ja todistelunsa sekä lausua vastapuolen vaatimuksista väitteistä ja todistelusta. Kaikista niistä seikoista, joihin välitystuomio perustetaan, on tullut saada lausua. Silti toimivallan ylittämiseen ja riittävän asianajotilaisuuden antamatta jättämiseen perustuvat välitystuomioiden moitekanteet menestyvät vain harvoin. Helsingin hovioikeus kuitenkin kumosi välitystuomion kyseisin perustein 23.5.2019 annetulla (vielä ei-lainvoimaisella) tuomiolla.

Tilaajan ja toimittajan välillä oli ollut riitaa muun muassa siitä, oliko helikopteripalveluita koskevaan palvelusopimukseen perustuva sopimussuhde edennyt ennalta sovittuun vaiheeseen, jonka mukaisia laskuja toimittaja oli esittänyt tilaajalle. Tilaajan mukaan sovitun vaiheen alkaminen oli edellyttänyt palvelusopimuksen nojalla erinäistä raportointia toimittajalta. Toimittaja oli kiistänyt tilaajan vaatimukset ja näkemyksen sopimussuhteen sisällöstä. Moitekanteen osalta olennaista on se, että toimittaja oli esittänyt välimiesoikeudessa yhtäältä sen, että sovittuun vaiheeseen oli edetty yhteisymmärryksessä ja toisaalta sen, että tilaaja oli vasta yli vuoden kuluttua siitä yksilöinyt, millaista raportointia toimittajan olisi tullut antaa.

Välitystuomion mukaan palvelusopimus oli tietyiltä osin vaikeasti ymmärrettävä ja toimittaja oli voinut perustellusti tulkita sitä soveltamallaan tavalla. Tilaajan reklamaatio- ja selonottovelvollisuus oli tilanteen tulkinnanvaraisuuden vuoksi ollut korostunut. Toimittaja oli saanut luottaa palvelusopimusta koskevan tulkintansa oikeellisuuteen, koska tilaaja ei ollut reklamoinut toimittajan virheellisestä sopimuskäsityksestä ja toimittajan laskutuksen virheellisyydestä kohtuullisessa ajassa. Sovittuun vaiheeseen siirtymisestä oli syntynyt tilaajan käyttäytymisen perusteella sopijapuolten välille niin kutsuttu hiljainen sopimus.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että toimittaja oli edellä mainituilla lausumillaan (sovittuun vaiheeseen eteneminen yhteisymmärryksessä ja edellytetyn raportoinnin yksilöinti vasta yli vuoden kuluttua) vain esittänyt tukea väitteelleen siitä, että sovittuun sopimusvaiheeseen siirtyminen ei edellytä tilaajan väittämää raportointia. Näin ollen toimittaja ei ollut kyseisillä lausumillaan erikseen vedonnut välimiesoikeudessa tilaajan selonottovelvollisuuteen, reklamaatiovelvollisuuteen ja näiden laiminlyöntiin taikka hiljaisen sopimuksen syntymiseen, joihin välitystuomio oli perustettu. Välitystuomio oli siten kumottava välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohtien nojalla.

On usein tulkinnanvaraista, milloin asianosaisen on katsottava täyttäneen vetoamistaakkansa. Asianosaiset tyypillisesti selostavat välimiesmenettelyssä jätettävissä kirjelmissä laajastikin tapahtumankulkua ja asianosaisten käyttäytymistä. Välimiesoikeus saattaa silloin katsoa voivansa tehdä kyseisistä seikoista oikeudellisesti merkityksellisiä johtopäätöksiä (esimerkiksi reklamaation laiminlyönti). Vetoamistaakka kuitenkin edellyttää, että asianosainen tuo nimenomaisesti esille sen oikeustosiseikkaa ilmentävän tapahtumankulun, jonka hän haluaa asetettavan välitystuomion perustaksi. Esimerkiksi: ”[…] Näin ollen puhevalta on menetetty, koska reklamaatiota ei esitetty kohtuullisessa ajassa.” tai ”[…] Näin ollen hiljainen sopimus on syntynyt.”

Hovioikeuden ratkaisu ei mielestämme muuta voimassa olevaa oikeustilaa. Välitystuomion kumoaminen edellyttää edelleenkin sitä, että välimiesoikeus on tehnyt karkean menettelyvirheen. Hovioikeuden ratkaisu toimii kuitenkin hyvänä muistutuksena välimiehille ja asianosaisille. Välimiesten tulee olla tarkkoja siitä, ettei välitystuomiota perusteta sellaisille oikeustosiseikoille, joihin ei ole erikseen vedottu ja ettei se, mihin välitystuomio perustuu, tule asianosaisille yllätyksenä. Asianosaisten puolestaan kannattaa tuoda kirjelmissään selkeästi esille, mitä niissä selostettujen seikkojen katsotaan oikeudellisessa mielessä ilmentävän sekä vedota niihin siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, että ne saadaan ratkaisun perusteeksi.

Lisätietoa