Uusia nimityksiä Merilammella
07.06.2023
Annika Luhtanen on kutsuttu Merilammen osakkaaksi kiinteistö- ja rakennusoikeuspraktiikkaan 14.8.2023 alkaen.
Maria Solala-Aro liittyy Specialist Counseliksi veropraktiikkaan 1.9.2023 alkaen.
Merilampi edusti Hartelaa ja Ilmarista Kauppakeskus Ristikon myynnissä
23.05.2023
Merilampi edusti Hartelaa ja Ilmarista niiden myydessä Helsingin Konalassa sijaitsevan Kauppakeskus Ristikon Evlille. Kauppakeskuksen kokonaispinta-ala on noin 17 700 m2 ja kauppakeskuksessa sijaitsee muun muassa Pohjois-Euroopan suurin kiipeilyhalli.
Merilampi edusti Kevaa sen ostaessa Stockmannin Helsingin tavaratalokiinteistön
21.03.2022
Merilammen tiimi Jani Ylä-Autio, William Sjöberg, Niko Kolsi ja Henrik af Ursin edustivat Kevaa sen ostaessa Stockmannin Helsingin tavaratalon kiinteistön. Stockmann jatkaa kiinteistössä pitkäaikaisella sopimuksella vuokralaisena ja myös muiden vuokralaisten sopimukset jatkuvat pääosin nykyisellään. Kiinteistö on täyteen vuokrattu.
Kevalla on kiinteistösalkussaan sekä asuntoja että toimitiloja yhteensä noin 130 kohteessa pääosin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Suomessa. Suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli viime vuoden lopussa noin 2,9 miljardia euroa.
Lue lisää aiheesta täältä.
Merilampi avusti Schroder Nordic Real Estate Fundia Espoossa sijaitsevan toimistokiinteistön myynnissä
29.10.2021
Merilampi toimi Schroder Nordic Real Estate Fundin oikeudellisena neuvonantajana sen myydessä Espoon Tapiolassa toimistokiinteistön ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Altaalille. Kiinteistö käsittää kellarikerroksen, autotallin ja neljän toimistokerroksen myötä kokonaisuudessaan 7.189 neliömetriä.
Merilampi edusti Skanskaa tornitalon myynnissä
13.10.2021
Merilampi edusti Skanskaa tornitalon myynnissä Union Investmentille noin 100 miljoonalla eurolla. Kaupan kohteena on Helsingin Vuosaareen rakennettava 33-kerroksinen tornitalo, joka on korkein Skanskan Suomeen koskaan rakentama tornitalo. Kohteen vuokrattava pinta-ala on noin 16.000 neliömetriä ja se käsittää noin 288 korkeatasoista vuokrahuoneistoa ja kolme liiketilaa. Kohteen arvioidaan valmistuvan loppusyksystä 2024.
Merilampi edusti Pihlajalinnaa sen ostaessa Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus Oy:ltä
02.07.2021
Pihlajalinnan tytäryhtiö Pihlajalinna Terveys Oy ostaa Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan sen nykyiseltä omistajalta Pohjola Vakuutus Oy:ltä. Nettovelattomaksi kauppahinnaksi muodostuu 31,8 miljoonaa euroa. Kaupan yhteydessä Pihlajalinna allekirjoittaa myös uuden viisivuotisen palvelusopimuksen Pohjola Vakuutuksen kanssa.
Kauppa vaatii Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän.
Merilampi avusti Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen ostaessa Nordikalta hoivakiinteistön Espoon keskuksesta
04.05.2021
Merilampi avusti Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen ostaessa Nordikalta hoivakiinteistön Espoon keskuksesta. Kiinteistö on kooltaan suunnilleen 6.200 neliötä ja sijaitsee Espoon keskuksessa. Kiinteistön päävuokralainen on Espoon kaupunki ja kiinteistöllä tuotetaan erinäsiä terveyspalveluita.
Merilampi edusti Skanskaa kehityshankkeessa
18.03.2021
Merilampi edusti Skanskaa tämän kehityshankkeessa Union Investment Real Estate Gmbh:n kanssa. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa vuokra-asuntoja Helsinkiin.
24-kerroksiseen rakennukseen tulee 216 vuokra-asuntoa. Hankkeen kokonaisarvo arvo on 74 miljoonaa euroa, ja rakentamisen on määrä alkaa maaliskuussa 2021. Rakennuksen odotetaan valmistuvan kesällä 2023.
Edustimme Swecoa Keliberin kanssa solmitun litiumlaitoksen EPCM-sopimuksen neuvotteluissa
05.03.2021
Merilampi edusti Sweco Industry Oy:tä sen solmiessa suomalaisen kaivos- ja kemianteollisuuden yhtiön Keliber Oy:n kanssa Keski-Pohjanmaalle rakennettavaa litiumlaitosta koskevan EPCM-sopimuksen.
Sopimus allekirjoitettiin 1.3.2021. Swecon tehtäviin kuuluvat mittavan hankkeen suunnittelu- ja hankintapalvelut sekä rakentamisen johtaminen.
Projekti on yksi Euroopan merkittävimmistä akkukemikaalihankkeista, ja vastaa osaltaan nopeasti kasvavaan litiumin tarpeeseen sähköisen liikenteen, uusiutuvan energian ja kannettavien elektronisten laitteiden aikakaudella. Laitoksen on tarkoitus valmistua siten, että Keliber voisi aloittaa tuotannon vuonna 2024.
Lisätietoa hankkeesta päämiehemme nettisivuilla.
William Sjöberg nimitetty Specialist Counseliksi
02.02.2021
William Sjöberg (asianajaja, OTM) on nimitetty Merilammen Specialist Counseliksi 1.2.2021 alkaen. William on työskennellyt Merilammen yritysjärjestelyt ja rahoitus -tiimissä jo vuosien ajan avustaen menestyksekkäästi kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaitamme. Williamilla on monipuolinen kokemus kotimaisista ja rajat ylittävistä yritys- ja kiinteistöjärjestelyistä sekä yhtiöoikeudesta.
”Merilammella on mahtava työyhteisö ja monipuolisia ja haasteellisia toimeksiantoja, joiden parissa olen päässyt kehittymään vuosien varrella. Olen kiitollinen Specialist Counsel -nimityksestäni, ja jatkan innolla työskentelyä yhdessä kollegoideni ja asiakkaidemme kanssa yritysjärjestelypraktiikan kehittämiseksi”, kommentoi William.
”William on tinkimättömällä ja pitkäjänteisellä työllään kehittynyt asiakkaiden, kollegojensa ja työyhteisönsä arvostamaksi yritys- ja kiinteistöjärjestelyjen asiantuntijaksi. Olemme Merilammella iloisia saadessamme edelleen kasvattaa hänen rooliaan toimeksiantojen hoitamisessa sekä toimistomme kehittämisessä”, sanoo Tommi Elo, yritysjärjestelyt ja rahoitus -tiimin osakas.
Edustimme Skanskaa sen tähän asti suurimmassa tontti-investoinnissa Suomessa
22.12.2020
Merilampi edusti Skanskaa sen ostaessa NV Property Fund I:ltä niin kutsutun Pöllölaakson alueen Helsingin Pasilassa. Mediayhtiö MTV3:n vuokrasopimuksen päätyttyä 2023, alueelle on kaavoitettu 43 100 kerrosneliömetriä asuntorakennusoikeutta, tarkoittaen noin 600-700 asunnon kokonaisuutta. Alue valmistunee 2030-luvun alkupuolella.
Asianajajaliitto aloittaa media-asianajajatoiminnan – Jussi Ikonen on toinen uusista media-asianajajista
15.12.2020
Asianajajaliitto aloittaa media-asianajajatoiminnan tammikuussa 2021. Merilammen osakas ja hallituksen puheenjohtaja Jussi Ikonen on nimetty media-asianajajaksi yhdessä asianajaja Liisa Pellisen kanssa.
Media-asianajajien tarkoitus on kertoa asianajotoiminnasta sekä avata yleisimpiä oikeudenhoitoon, puolustukseen ja riidanratkaisuun liittyviä kysymyksiä. Heidän tehtävänään on myös valottaa ihmisläheisesti ja yleistajuisesti, mikä asianajajien rooli on suomalaisessa oikeudenhoidossa, miksi kaikilla syytetyillä on oikeus ammattimaiseen puolustukseen, mitä erilaisia työkaluja voi käyttää riitatilanteissa ja missä asioissa asianajajan puoleen kannattaa kääntyä.
Media-asianajajatoiminta ottaa mallia Helsingin käräjäoikeuden 2018 lanseeraamasta mediatuomaritoiminnasta, jonka avulla on luotu uudenlaisia siltoja suuren yleisön ja oikeusjärjestelmän välille. Oikeudenhoitoa avaavalle yleistajuiselle viestinnälle on selkeä tilaus.
”Harva tuntee ja tietää, miten monipuolinen asianajajan ammatti on. Itse hoidan pääosin yritysten välisiä oikeudenkäyntejä sekä välimiesmenettelyjä, mutta sopimusjuridiikka, erilaiset työriidat ja vastuukysymykset ovat myös usein pöydälläni. Media-asianajajan roolissa tavoite peruskysymysten lisäksi on avata tätä kiinnostavaa maailmaa laajemminkin – ja ehkä innostaa myös kollegoja mukaan keskusteluun”, kertoo Jussi Asianajajaliiton tiedotteessa.
Jussi toimii Asianajajaliiton hallituksen jäsenenä erityisesti Helsingin liikejuridiikkaan keskittyvien toimistojen edustajana.
Lue lisää Asianajajaliiton tiedotteesta.
Hankintalain korjaussarja eduskuntaan – HE 244/2020 vp
10.12.2020
Valtioneuvosto on 10.12.2020 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen hankintalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 244/2020 vp). Ehdotuksessa esitetään hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin eräitä lähinnä teknisiä korjauksia ja täydennyksiä, joilla lakeja korjataan vastaamaan tarkemmin hankintadirektiivien sanamuotoja.
Ehdotuksen ehkä keskeisin muutos koskee niin sanotun puitejärjestelyn perusteella tehtävien hankintojen enimmäismäärän ilmoittamista. Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jolla on tarkoitus vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Puitejärjestelyjä käytetään erityisesti silloin, kun hankittavien tavaroiden tai palvelujen määrä, laatu tai hankinnan ajankohta eivät ole etukäteen tarkasti tiedossa. Oikeuskäytännössä ja käytännön hankintatoiminnassa on esiintynyt haasteita erityisesti yhteishankintayksiköiden kilpailuttamien puitejärjestelyjen laajuuden ja hankinnan kohteen määrittelyssä.
Ehdotuksen mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu ja joiden yhteenlaskettu hankintojen enimmäismäärä taikka enimmäisarvo on ilmoitettu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa. Muutoksella selvennetään, että hankinta-asiakirjoissa tulee ilmoittaa puitejärjestelyyn osallistuvien hankintayksiköiden lisäksi myös niiden yhteenlaskettu hankintojen enimmäismäärä tai -arvo. Hallituksen esityksessä tuodaan esiin, että puitejärjestelyjen käyttöä on syytä edelleen seurata ja sääntelyä tarvittaessa täsmentää uuteen hankintadirektiiviin perustuvan oikeuskäytännön ja mahdollisen EU-sääntelyn täsmentymisen myötä. EU-tuomioistuimessa onkin parhaillaan vireillä ainakin yksi kysymykseen liittyvä ennakkoratkaisupyyntö (C-23/20).
Hallituksen esityksessä ei esitetä monien toimijoiden odottamaa tarjoajien rikosrekisteritietojen sähköistä tarkistamista. Sähköisen vastaanottamisen mahdollistamista pidettiin sinänsä tarkoituksenmukaisena ja toivottavana tapana vähentää hankintayksiköille ja tarjoajille aiheutuvaa hallinnollista työtä. Valmistelussa kävi kuitenkin ilmi, että sähköiseen tarkastamiseen liittyvä henkilötietojen käsittely vaatii kuitenkin perusoikeuksien kannalta yksityiskohtaisempaa jatkovalmistelua. Riittävän täsmällisen lainsäädännön valmistelua ei pidetty mahdollisena toteuttaa ilman eri hallinnonaloja edustavan työryhmän perustamista.
Hallituksen esityksen mukaan lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2021.
Muutoksia kilpailulakiin 4.2.2021 alkaen
06.11.2020
Hallitus on ehdottanut kilpailulakia muutettavaksi 5.11.2020 antamallaan esityksellä 210/2020 vp. Esitykseen sisältyvät muutokset koskevat kilpailulain päivittämistä EU:n niin kutsutun ECN+-direktiivin kaikkien vaatimusten mukaiseksi. Esitetyt muutokset laajentavat kilpailuviranomaisen toimivaltuuksia muun muassa kilpailurikkomusten tutkinnan ja niihin liittyvän päätöksenteon sekä seuraamusmaksujen määräämisen osalta. Hallitus esittää muutoksia voimaantuleviksi 4.2.2021, joka on myös ECN+-direktiivissä asetettu takaraja kansallisen lainsäädännön muuttamiselle direktiivin mukaiseksi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan kilpailulakiin lisättäväksi kilpailuviranomaiselle toimivalta todeta kilpailunrajoituksen tapahtuminen ja määrätä rikkomiseen syyllistynyt toteuttamaan toimintaa koskevia kilpailuviranomaisen tarpeellisina pitämiä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Kilpailuviranomainen voisi siten jatkossa velvoittaa rikkomukseen syyllistyneen elinkeinonharjoittajan esimerkiksi luopumaan liiketoimintayksiköstä tai osakeomistuksesta kilpailevassa yrityksessä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi vain poikkeustapauksissa. Rakenteellisen korjaustoimenpiteen määrääminen tapahtuisi käytännössä siten, että markkinaoikeus määräisi rakenteellisen korjaustoimenpiteen Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä. Kilpailuviranomaisen toimivalta laajenee myös sen osalta, keitä se voi kutsua kuultavaksi kilpailunrajoitusta tutkiessaan. Jatkossa kilpailuviranomaisen oikeus kutsua kuultavaksi laajenee kaikkiin henkilöihin, joiden hallussa voi olla kilpailunrajoituksen selvittämiseksi tarpeellisia tietoja.
Kilpailulakiin esitetyt muutokset parantavat kilpailurikkomuksesta epäiltyjen mahdollisuutta käyttää puolustautumisoikeuksiaan. Kilpailulakia esitetään muutettavaksi muun ohella siten, että kilpailuviranomaisen tutkinnan kohteena olevan asianosaisen mahdollisuuksia saada tutustua kilpailuviranomaiselle toimitettuihin kartellista määrättävästä seuraamusmaksusta vapautumiseen liittyviin asiakirjoihin laajennettaisiin. Asiakirjojen käyttötarkoitus olisi kuitenkin tiukasti rajattu tutkinnan kohteena olevan elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeuksien käyttämiseen tuomioistuimissa.
Kilpailulakiin nyt esitetyt muutokset koskevat monilta osin myös seuraamusmaksuja. Muutoksia esitetään muun muassa seuraamusmaksujen laskentatapaan ja siihen, ketkä ovat lopulta vastuussa seuraamusmaksun suorittamisesta. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan kilpailulakia muutettavaksi siten, että elinkeinonharjoittajat voisivat aiempaa tarkemmin itse arvioida ennakolta määrättävän seuraamusmaksun suuruutta. Muutoksella tavoitellaan pelotevaikutusta ja pyritään ennaltaehkäisemään kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Kyseinen muutos ei kuitenkaan lukeudu ECN+-direktiivin edellyttämiin toimiin, vaan perustuu kansalliseen tarpeeseen. Seuraamusmaksuihin liittyvä mielenkiintoinen lisäys on myös se, että jatkossa kilpailuviranomainen voisi asettaa seuraamusmaksun yritykselle myös menettelysäännösten rikkomisen ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisen perusteella, kun tähän mennessä seuraamusmaksu on voitu määrätä ainoastaan kilpailunrajoituksen seurauksena.
Hallituksen esityksessä ehdotettujen kilpailulain muutosten on tarkoitus tulla sovellettaviksi pääasiassa niiden voimaantulon jälkeen toteutettuihin tai jatkettuihin kilpailunrajoituksiin. Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä oleviin asioihin, jotka käsitellään loppuun noudattaen kilpailulain muutosten voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Brexitin myötä EU-rekisteröinneistä kansallisia
05.11.2020
Brexitin toteutuminen lähestyy, ja sopimukseton ero näyttää yhä todennäköisemmältä. Brexitin siirtymäkausi päättyy vuoden 2020 loppuun, ja ennen vuoden loppua voimaan tulleet EU-tavaramerkit ja EU-mallioikeudet muunnetaan automaattisesti kansallisiksi tavaramerkeiksi ja malleiksi Isossa-Britanniassa. Sen sijaan uudet EU-tavaramerkit ja -mallioikeudet eivät 31.12.2020 jälkeen enää tule voimaan Isossa-Britanniassa ilman hakijan aktiivisia toimia. Toimi näin, jotta yrityksesi IPR:t ovat kunnossa Isossa-Britanniassa myös vuodenvaihteen jälkeen.
Voimassa olevat EU-rekisteröinnit automaattisesti kansallisiksi
Sinun ei tarvitse tehdä mitään, jos rekisteröimäsi EU-tavaramerkit tai EU-mallioikeudet ovat tulleet voimaan ennen siirtymäkauden loppua 31.12.2020. EU-tavaramerkkisi ja -mallisi muunnetaan automaattisesti kansallisiksi tavaramerkeiksi ja malleiksi Isossa-Britanniassa.
Myös EU:n kattavat kansainväliset tavaramerkkirekisteröinnit muunnetaan kansallisiksi. Tarkista kuitenkin, että Isossa-Britanniassa voimaan tulevat tavaramerkkisi tai mallisi vastaavat EU-rekisteröintejäsi.
Jos EU-tavaramerkkisi tai -mallisi ovat erääntymässä 31.12.2020 jälkeen, sinun on uudistettava ne erikseen Isossa-Britanniassa.
Jos lykkäät mallioikeutesi julkaisua EU:ssa yli vuodenvaihteen, mallioikeutesi katsotaan olevan vasta vireillä ja automaattista muuntamista ei tehdä. Muista tehdä EU-hakemustasi vastaava kansallinen tavaramerkki- tai mallioikeushakemus Isossa-Britanniassa 30.9.2021 mennessä.
Vireillä olevat rekisteröinnit haettava itse kansalliseksi
Mikäli sinulla on vireillä EU-tavaramerkki- tai mallioikeushakemus, joka ei ehdi tulla voimaan ennen vuodenvaihdetta, sinun tulee 30.9.2021 mennessä tehdä EU-hakemustasi vastaava kansallinen tavaramerkki- tai mallioikeushakemus Isossa-Britanniassa. Hakemus käsitellään normaalina tavaramerkki- tai mallioikeushakemuksena paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Kun toimit yhdeksän kuukauden siirtymäajan puitteissa, hakemus katsotaan tehdyksi EU-hakemuksesi vireilletulopäivänä.
Jatkossa hakemus tehdään Ison-Britannian osalta kansallisena hakemuksena
Vuodenvaihteen jälkeen tavaramerkki- ja mallioikeushakemukset sekä niiden uudistaminen tehdään kansallisella hakemuksella Ison-Britannian sääntelyn mukaisesti.
Brexitillä ei vaikutuksia patentteihin
Koska patenttijärjestelmä ei ole sidottu Euroopan Unioniin EU-tavaramerkki- ja EU-mallioikeusjärjestelmän tavoin, Brexitillä ei ilmeisesti ole vaikutuksia patentteihin.
Ennen Brexitiä voimaan tulleet eurooppapatentit jatkavat voimassaoloaan myös Isossa-Britanniassa. Iso-Britannia on Brexitin jälkeen edelleen osa eurooppapatenttijärjestelmää.
Jatkoaika tulossa: pörssiyhtiöille ja First North -listayhtiöille esitetään mahdollisuutta yhtiökokouksen pitämiseen ilman paikalla olevia osakkeenomistajia myös keväällä 2021
15.09.2020
Koronavirusepidemia alkoi keväällä 2020 kiivaimpaan yhtiökokousaikaan. Tilanne oli haastava, kun lakisääteiset kokoukset piti saada pidettyä, vaikka toisaalta fyysisiä kokoontumisia tuli välttää kaikin mahdollisin keinoin.
Keväällä Suomen hallitus toi tilanteeseen helpotusta väliaikaisen lainsäädännön muodossa. Väliaikainen laki esimerkiksi salli varsinaisen yhtiökokouksen siirtämisen syyskuun 2020 loppuun asti sekä mahdollisti pörssiyhtiöiden ja First North -listayhtiöiden kokousten pitämisen ilman paikalla olevia osakkeenomistajia.
Keväällä säädetyn lain voimassaolo päättyy 30.9.2020. Koska koronavirusta ei ole vielä saatu kuriin, hallitus esittää nyt uutta väliaikaista lakia, joka olisi voimassa yhdeksän kuukautta: 1.10.2020 alkaen ja 30.6.2021 asti.
Uusi väliaikainen laki sisältää pörssiyhtiölle ja First North -listayhtiöille pääosin samat helpotetut menettelytavat kuin nyt voimassa oleva väliaikainen laki. Yhtiökokous voidaan yhtiön hallituksen päätöksellä edelleen järjestää pelkästään etäkokouksena tai niin, että osakkeenomistajat voivat käyttää oikeuksiaan yhtiökokouksessa pelkästään asiamiehen välityksellä.
Helpotukset ovat tarpeellisia ottaen huomioon, että näitä toukokuun alussa voimaan tulleen väliaikaisen lain mahdollistamia menettelytapoja sovelsi tänä vuonna yli 20 yhtiötä. Määrä olisi voinut olla huomattavasti suurempikin, koska iso osa yhtiöistä oli jo pitänyt yhtiökokouksensa väliaikaisen lain voimaantuloon mennessä. Suurin osa pörssi- ja First North -listayhtiöistä piti vuoden 2020 kokouksensa varsinaisen osakeyhtiölain mukaisena, mutta soveltaen sen ja arvopaperimarkkinalain jo mahdollistamia poikkeusjärjestelyjä (esimerkiksi yhtiön tarjoama valtakirjapalvelu).
Uusi ehdotettu väliaikainen laki poikkeaa nykyisestä erityisesti siinä, että kokoukset tulee pitää normaalissa aikataulussa. Tämä tarkoittaa, että kevään 2021 kokousten siirtäminen yhtiöjärjestyksen tai osakeyhtiölain säätämän määräajan jälkeiselle ajalle ei olisi enää mahdollista. Uusi laki ei myöskään koske enää esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä.
Uutta väliaikaista lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 117/2020 vp) käsittely on tällä hetkellä kesken eduskunnassa.
Lue myös
Anu Honkalinna vahvistamaan Merilammen finanssiosaamista
05.06.2020
Anu Honkalinna (OTK) aloittaa Merilammella Project Counselina 8.6.2020 alkaen. Tämän projektityönsä ohella Honkalinna jatkaa nykyisissä tehtävissään muun muassa start-up-yhtiön toimitusjohtajana ja neuvonantajan roolissa.
Anu Honkalinnalla on laajaa kokemusta finanssialalta. Hän on toiminut pitkään vakuutusyhtiöiden lakiasioista ja compliance-toiminnoista vastaavana johtajana sekä start-up-yhtiöiden neuvonantajana. Hän on ollut perustamassa ja aktiivisesti kehittämässä Fintech Finland ry:n toimintaa hallituksen jäsenenä.
Honkalinnalla on poikkeuksellista erityisosaamista rajat ylittävästä vakuutusliiketoiminnasta, toimilupamenettelyistä, asuntolainatakausvakuuttamisesta, lainaturvavakuutuksista sekä asiamieslainsäädännöistä eri maissa sekä optimaalisen vakuutustoiminnan pystyttämisestä digitaalisessa ympäristössä. Tämän lisäksi hän on ollut mukana juridisena neuvonantajana useissa kryptovaluuttoihin, tokeneihin, digitaalisten assettien vaihdantaan sekä niihin liittyviin toimilupaprosesseihin liittyvissä hankkeissa. Juridisen työn lisäksi Honkalinnalla on ollut vahva rooli myös yhtiöiden johdossa, myynnissä ja tuotekehityksessä.
”On hienoa päästä Merilammelle kehittämään uutta työnteon mallia Project Counselina ja käyttämään omaa osaamistani laajemminkin hyödyksi asianajoalalla,” Project Counsel Anu Honkalinna sanoo.
Merilammella halutaan varmistaa, että yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat paitsi toimiston palveluvalikoimaan myös työnteon muotoihin.
”Asianajobisneksessä tarvitaan tulevaisuudessa aikaisempaakin enemmän erikoisalojen asiantuntemusta. Lisäksi työtä on voitava tarvittaessa tehdä myös projektityönä. Tämä on myös alan etu,” Merilammen hallituksen puheenjohtaja Jussi Ikonen kertoo.
”On ilo saada Anu Honkalinna joukkoomme. Olen vakuuttunut hänen laajasta vakuutusasioiden, digitaalisten assettien ja niiden vaihdannan sekä toimilupaprosessien osaamisestaan,” Jussi Ikonen sanoo.
Myös Merilammen toimitusjohtaja Heidi Merikalla-Teir iloitsee yhteistyöstä Honkalinnan kanssa:
”Olen erittäin iloinen, että pääsemme aloittamaan yhteistyön Anu Honkalinnan kanssa. Anu on paitsi omien erityisosaamisalojensa syvällinen asiantuntija, myös ihmisenä meille Merilammelle juuri oikea henkilö,” Merikalla-Teir toteaa.
Lisätietoa:
Anu Honkalinna, p. 050 338 6859, anu.honkalinna@merilampi.com
Jussi Ikonen, p. 040 097 8281, jussi.ikonen@merilampi.com
Heidi Merikalla-Teir, p. 040 750 6106, heidi.merikalla-teir@merilampi.com
Aino Jankari aloitti Merilammella Associatena
03.06.2020
OTM Aino Jankari on nimitetty Merilammelle Associateksi. Aino työskentelee kilpailu- ja yhtiöoikeuteen liittyvien toimeksiantojen sekä yritysjärjestelyiden parissa. Hän on uunituore oikeustieteen maisteri Turun yliopistosta, ja hän kirjoitti gradunsa yrityskaupan ilmoitusvelvollisuutta koskevan sääntelyn muutostarpeesta Euroopan unionissa. Aino on aiemmin työskennellyt Merilammella Traineena, ja olemme ilahtuneita saadessamme hänet takaisin joukkoomme.
KHO kumosi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset työsuojeluviranomaisen asettamaa velvoitetta koskevassa asiassa – Merilampi edusti Postia
14.05.2020
Edustimme Posti Oy:tä asiassa, jossa oli kyse työsuojeluviranomaisen asettamasta velvoitteesta säilyttää Postin Rovaniemen terminaalissa työsuojeluviranomaisen asteen tarkkuudella määrittelemä vähimmäislämpötila. Korkein hallinto-oikeus antoi 12.5.2020 ratkaisun, jolla Posti Oy:n valitus hyväksyttiin ja hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumottiin. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto velvoitetaan korvaamaan Posti Oy:n oikeudenkäyntikuluja 7 000 eurolla.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue velvoitti 2.2.2017 tekemällään päätöksellä Posti Oy:n sakon uhalla korjaamaan tai poistamaan aluehallintoviraston näkemyksen mukaan säännösten vastaisen olotilan Rovaniemen terminaalissa. Viranomaisen mukaan terminaalin lämpötilan oli oltava vähintään +17 astetta terminaalin työskentelyalueella. Hallinto-oikeus muutti aluehallintoviraston päätöstä siten, että Postin olisi tullut huolehtia, että lämpötila lastaus- ja purkutyön tiloissa olisi ollut vähintään +13 astetta. Asiassa on työsuojeluviranomaisen päätöksen seurauksena kirjelmöity muun muassa siitä, onko terminaalityössä kysymys ylipäätänsä sisätiloissa tai vastaavissa olosuhteissa tehtävästä työstä.
Posti vaati valituksessaan ensisijaisesti, että hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset kumotaan ja asetettu uhkasakko poistetaan.
Korkein hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että ottaen huomioon terminaalia työympäristönä koskevat erityispiirteet, työn luonne, Postin toimenpiteet työntekijöiden työturvallisuuden parantamiseksi sekä muu asiassa esitetty selvitys, viranomaisen vaatimusta terminaalin vähimmäislämpötilasta on pidettävä paitsi epätarkoituksenmukaisena sillä tavoiteltuun päämäärään nähden myös taloudellisesti ja teknisesti suhteettomana.
Eduskunnalta vihreää valoa: yhtiökokouksen voi siirtää 30.9.2020 asti ja pörssiyhtiöt voivat pitää kokoukset ilman paikalla olevia osakkaita
24.04.2020
Eduskunta on tänään hyväksynyt väliaikaisen lain (HE 45/2020 vp), joka koskee poikkeamista muun muassa osakeyhtiölaista ja asunto-osakeyhtiölaista. Lain sisältö on talousvaliokunnan mietinnön TaVM 8/2020 vp mukainen.
Väliaikaisen lainsäädännön tarkoituksena on, että yhteisöjen lakisääteisiä ja sääntömääräisiä kokouksia voidaan siirtää tai niihin voi osallistua etänä, jotta koronavirus ei leviäisi kokouksissa.
Väliaikainen lainsäädäntö tulee voimaan mahdollisimman pian, ja se on voimassa 30.9.2020 asti. Lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu väliaikaisen lain mukaisena ja joka pidetään sen voimassa ollessa.
Väliaikaisen lainsäädännön sisältö pähkinänkuoressa
Kaikki osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt:
- Oikeus pitää 30.9.2019 – 31.3.2020 välillä päättyneen tilikauden jälkeinen varsinaisen yhtiökokous 30.9.2020 mennessä.
- Siirto-oikeus koskee myös ylimääräisiä yhtiökokouksia sekä sulautumis- tai jakautumissuunnitelmasta päättäviä yhtiökokouksia.
- Oikeus siirtää kokousta 30.9.2020 asti koskee myös:
- Osuuskunnat ja osuuskuntapankit
- Yhdistykset
- Liikepankit
- Säästöpankkien isäntien kokous
- Vakuutus- ja työeläkevakuutusyhtiöt
- Työttömyyskassan kassankokous
- Vakuutuskassan edustajisto
- Työttömyyskassan valtuusto
Pörssiyhtiöt ja First North -listatut yhtiöt:
- Yhtiökokous voidaan järjestää yhtiön hallituksen päätöksellä pelkästään etäkokouksena.
- Yhtiökokous voidaan järjestää yhtiön hallituksen päätöksellä niin, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä.
- Kahden edellä mainitun yhdistelmä myös mahdollinen.
- Säännökset koskevat varsinaista ja ylimääräistä yhtiökokousta.
- Väliaikaisen lainsäädännön mukaisten kokousten järjestäminen edellyttää yhtiökokouskutsulta normaalista poikkeavaa sisältöä. Listayhtiöiden neuvottelukunta on laatinut yhtiökokouskutsumallin väliaikaisen lain mukaisiin yhtiökokouksiin.
Osuuskunnat ja rekisteröidyt yhdistykset:
- Yhtiökokoukseen voi osallistua asiamiehen tai valtuutuksen välityksellä tai etäyhteyksin.
- Koskee myös:
- Osuuspankin edustajiston kokous
- Säästöpankkien isäntien kokous
- Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous
- Vakuutuskassan kassakokous
Kirjanpitolaki:
- Voimassa olevan kirjanpitolain 3:6:n mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava 4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä.
- Väliaikaisen lain mukaan 30.11.2019 – 29.2.2020 päättyneen tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus on kuitenkin laadittava vasta viimeistään 30.6.2020.
Lue myös:
Merilammen kokeneet asiantuntijat osallistuvat vuosittain lukuisien yksityisten ja julkisten yhtiöiden yhtiökokousten valmisteluun sekä puheenjohtajan tehtävien hoitamiseen yhtiökokouksissa.
Taloudellinen epävarmuus lisää johdon riskejä – varmista, että pystyt vastaamaan kuka, mitä ja miksi -kysymyksiin
15.04.2020
Nyt poikkeusaikana päätöksiä ja ratkaisuja joudutaan yrityksissä tekemään tavallista nopeammin. Toiminnan jatkumiseen ja tulevaan menestymiseen tähtäävät toimet ja niihin liittyvien riskien ottaminen on toisinaan – ja erityisesti nyt poikkeusoloissa – välttämätöntä. Yhtiötä uhkaavan merkittävän vahingon välttämiseksi voi olla tarpeen tai perusteltua ottaa sellaisiakin riskejä, joita muuten ei otettaisi. Samalla myös riski virhearvioista kasvaa.
Tämän vuoksi myös johdon vastuukysymykset ovat nousseet nyt poikkeusaikana pinnalle erilaisissa yhteyksissä. Jos yrityksessä tapahtuu jokin virhe eikä yritystä itseään ole mahdollista saada vastuuseen tai se ei riitä, kritiikki kohdistuu helposti hallitukseen ja toimivaan johtoon, ja enenevässä määrin myös muun muassa yrityksen lakiasiainosastoon.
Liiketoimintapäätös voi jälkikäteisarvioinnissa osoittautua virheelliseksi. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että johdossa olisi toimittu virheellisesti. Johdon on kuitenkin tällöin pystyttävä luotettavalla tavalla osoittamaan, että päätökset on tehty oikeassa paikassa, oikea-aikaisesti ja että tehdyille päätöksille ja ratkaisuille löytyvät selvät ja dokumentoidut perustelut.
Seuraavat käytännön neuvot voivat yksinkertaisuudessaan olla avain sille, että yrityksessä tehdään ja uskalletaan tehdä oikea-aikaisia ja olosuhteiden edellyttämiä ratkaisuja.
Selkeä työnjako johdossa, hallituksessa ja muualla organisaatiossa
Varmista, että niin yrityksen johdossa kuin hallituksessakin työnjako henkilöiden välillä on selvä ja huolella dokumentoitu. Hallitus ja toimitusjohtaja voivat, ja niiden usein kannattaakin, delegoida päätösvaltaansa yhtiön organisaatiossa muillekin tahoille. Tehtävien ja valtuuksien delegointi kannattaa tehdä selkeästi ja dokumentoidusti varsinkin silloin, kun tehtävillä on suuri merkitys yhtiön liiketoiminnalle.
Sisäisten toimintaperiaatteiden laatiminen ja noudattaminen
Varmista, että organisaatiossa tiedetään, miten eri tilanteissa tulee toimia. Tämä on tärkeää muun muassa sen vuoksi, että organisaatiossa uskalletaan eskaloida asiat johdon tietoon mahdollisemman aikaisessa vaiheessa. Turhan usein esimerkiksi orastavia riitaisuuksia käsitellään ”projektin sisäisinä asioina”, ja sen vuoksi niistä jätetään kertomatta johdolle riittävän ajoissa. Erityisesti nyt poikkeusoloissa on erityisen tärkeää, että johto tietää ajantasaisesti, missä eri asioiden kanssa mennään, jotta voidaan varmistaa, että tarvittavat toimenpiteet, kuten kirjalliset kannanotot, tehdään oikeassa muodossa ja aikataulussa eikä toisaalta tehdä toimenpiteitä, jotka ovat vastoin yhtiön oikeudellisesti perusteltua kantaa.
Päätösten dokumentointi
Varmista, että pystyt osoittamaan, miksi ja millä perustein jokin liiketoimintapäätös on tehty. Taustoita, perustele ja dokumentoi päätökset huolella.
Mahdollisessa myöhemmässä erimielisyystilanteessa on usein keskeistä se, minkä seikkojen ollessa dokumentoidusti käsillä johdon jäsenten olisi viimeistään pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin, tehdä selvityksiä tai muuten puuttua ongelmiin. Tehtyjen päätösten osalta arvioitavaksi tulee muun muassa, onko päätöksen taustaksi hankittu riittävä ja asianmukainen tieto, onko tarvittaessa turvauduttu ulkopuolisten asiantuntijoiden apuun, onko ollut perusteltu syy luottaa hankittuun informaatioon, ja onko hankitun tiedon perusteella tehty objektiivisesti arvioiden ja päätöksentekohetken olosuhteet huomioiden rationaalinen ja johdonmukainen päätös.
Järjestämme toukokuun kolmena ensimmäisenä tiistaina webinaarisarjan, jonka aiheina ovat sopimusvelvoitteet poikkeusoloissa (5.5.), johdon vastuu (erityisesti poikkeusoloissa) (12.5.) sekä konfliktinhallinta (erityisesti poikkeusoloissa) (19.5.). Webinaarit ovat lyhyitä enintään 45 minuutin tietoiskuja kello 9–9.45. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.
The Dispute Resolution Reviewn uusi painos julkaistu
06.04.2020
The Dispute Resolution Review:n kahdestoista painos on julkaistu. Tiina Järvinen ja Nelli Ritala Riitojen ratkaisu -ryhmästämme kirjoittivat julkaisuun Suomea koskevan osuuden.
Painos sisältää kaikkinensa katsauksen 32 eri valtion tai osavaltion siviilituomioistuinjärjestelmästä sekä vaihtoehtoisista riidanratkaisutavoista. Mukana on muun muassa Alankomaita, Brasiliaa, Englantia ja Walesia, Intiaa, Italiaa, Ranskaa, Saksaa, Yhdysvaltoja sekä useimpia Pohjoismaita käsittelevät osiot. Kirja antaa hyvän yleiskäsityksen kunkin valtion riitojenratkaisuprosessien kulmakivistä sekä viimeaikaisesta kehityksestä. Teokseen sisältyy myös oma Brexitin oikeudellisia seurauksia käsittelevä osio.
The Dispute Resolution Review Finland
Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
The Dispute Resolution Review. Twelfth Edition. Reproduced with permission from Law Business Research Ltd. This article was first published in February 2020
Merilampi Casen voittivat Onni Koivu ja Niilo Salminen
06.03.2020
Viime syksynä käynnistyneen Merilampi Casen 2019–2020 voitto ratkesi tänään järjestetyssä finaalissa. Finaalissa kilpailivat vastakkain Olavi Rytkönen ja Riku Siivonen, joista ensimmäinen opiskelee Helsingin ja jälkimmäinen Lapin yliopistossa sekä Onni Koivu ja Niilo Salminen Turun yliopistosta. Erittäin tasaisen ja kovatasoisen finaalin päätteeksi tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi parin Koivu ja Salminen.
Tällä kertaa kilpailijat toimivat neuvonantajina toimeksiannossa, jossa oli kysymys välimiesmenettelyssä ratkaistavasta kuvitteellisesta kauppa- ja palvelusopimuksen osapuolten välisestä erimielisyydestä. Ennakkotehtävän ja kahden suullisen osakilpailun kautta finaaliin edenneiltä pareilta vaadittiin luovuutta ja oivalluskykyä sekä taitoa esitellä hahmottelemansa ratkaisu asiakkaalle ja lopulta välimiesoikeudelle. Voittajapari palkittiin yhteensä 2 000 euron suuruisella stipendillä ja puolen vuoden määräaikaisilla Trainee-harjoittelupaikoilla Merilammella.
Finaalituomaristossa istuivat Klaus Korhonen Suomiselta, Kirsi Palviainen Skanskasta, Anne Vainio Elisasta sekä puheenjohtajana Merilammen Jussi Ikonen. Osakilpailuvaiheessa tuomareina toimivat Merilammen asianajajat Heidi Hiltunen, Teemu Taxell, Veli Siitonen, Sampsa Seppälä ja Hermanni Nevanperä.
Merilampi Case on soveltavaan liikejuridiikkaan keskittyvä oikeustapauskilpailu, jossa työparit ratkovat aidontuntuista asiakastoimeksiantoa. Kilpailussa käsitellään kuvitteellisen asiakasyrityksen juridista haastetta, joka muuttuu ja monimutkaistuu matkan varrella. Merilampi Case on suunnattu oikeustieteen opiskelijoille ja järjestettiin nyt viidettä kertaa.
Lue lisää Merilampi Casesta.
Jussi Koivu ja Liina Kokko nimitetty Specialist Counseleiksi
30.01.2020
Asianajajat Jussi Koivu ja Liina Kokko on nimitetty Merilammen Specialist Counseleiksi 1.2.2020 alkaen. Jussi työskentelee työoikeusryhmässämme ja Liina riitojen ratkaisun parissa.
Jussi Koivu (OTM, asianajaja, varatuomari) avustaa kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaitamme erilaisissa työoikeuteen liittyvissä asioissa, kuten sopimusten laatimisessa, YT-prosesseissa, työriidoissa ja työelämän tietosuojaan sekä hallintoedustukseen liittyvissä kysymyksissä. Ennen Merilampea Jussi työskenteli suuren yrityksen HR-osastolla kansainvälisen työoikeuden ja rajat ylittävien yritysjärjestelyiden parissa.
Liina Kokko (OTM, asianajaja, varatuomari) on erikoistunut riitojen ratkaisuun. Liinalla on monipuolisesti kokemusta erilaisista tuomioistuinprosesseista ja välimiesmenettelystä. Hänen erityisalaansa ovat vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeudelliset riita-asiat, joissa hän on toiminut useiden yhtiöiden ja julkisyhteisöjen asiamiehenä. Liina toimii myös säännöllisesti asiamiehenä talousrikosprosesseissa.
”Liina ja Jussi ovat kumpikin asiakkaiden ja kollegojensa arvostamia kovan luokan asiantuntijoita ja mahtavia työkavereita, joiden kanssa on ilo hoitaa toimeksiantoja. Merilammen arvot välittyvät heidän työskentelystään – he tekevät työnsä tinkimättömällä laadulla ja intohimolla. Liinalla ja Jussilla on Specialist Counseleina paljon annettavaa niin asiakkaillemme kuin Merilammelle työyhteisönä”, sanoo osakas Heidi Hiltunen.
Chambers Litigation 2019 Guiden Suomea koskeva osuus julkaistu
19.12.2019
Chambers & Partnersin Chambers Litigation 2019 Guide on julkaistu. Jussi Ikonen, Antti Karanko, Liina Kokko ja Teemu Taxell Riitojen ratkaisu -ryhmästämme kirjoittivat julkaisuun Suomea koskevan osuuden.
Suomea koskeva osuus on luettavissa Chambers & Partnersin verkkosivuilla. Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!
19.12.2019
Haluamme kiittää lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivottaa teille kaikille rauhallista joulun aikaa sekä onnellista ja menestyksekästä uutta vuotta 2020!
Olemme tänä vuonna lahjoittaneet joululahjavarat Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen.
Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja parantaa lasten asemaa Suomessa ja maailmalla. Suomessa elää yli 120 000 lasta köyhissä perheissä. Köyhyys vaikuttaa lapsen koko elämään. Se hankaloittaa lapsen koulunkäyntiä ja kaverisuhteita sekä estää lasta harrastamasta. Pitkittynyt köyhyys myös siirtyy herkästi sukupolvelta toiselle. Joululahjoituksella maksetaan lasten harrastusmaksuja ja hankitaan nuorille oppikirjat koko lukio- tai ammattiopintojen ajalle.
Lue lisää: Pelastakaa Lapset
BLOGI: Asiantuntijaorganisaatiokin tarvitsee johtamista – Onko kyse vain kasvun ja kannattavuuden maksimoinnista vai jostain muustakin?
07.11.2019
Talouselämä julkaisi lokakuussa vuosittaisen Liikejuridiikka-selvityksensä. Selvityksen otsikko Juristit vuolevat kultaa antoi minulle asianajotoimiston uutena toimitusjohtajana paljon ajattelemisen aihetta varsinkin, kun edellisen selvityksen otsikko Liikejuristi on uskomaton rahasampo nyt ja tulevaisuudessa ei ollut tämän vuotista yhtään vähemmän provosoiva tai pehmeämpiä arvoja mukaileva.
Lukiessani selvitystä mietin mielessäni: Onko todella niin, että kun muilla toimialoilla puhutaan tänä päivänä kestävästä kehityksestä, vastuullisesta liiketoiminnasta, monimuotoisuudesta ja työn merkityksellisyydestä, ja yritykset raportoivat toimintaansa taloudellisten tunnuslukujen lisäksi sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmasta, liikejuridiikan toimialalla menestyksen mittarina ja ykköspuheenaiheena on edelleen vain ja ainoastaan raha? Antaako media oikean kuvan liikejuridiikan liiketoiminnan ajureista, ja mikä on toisaalta toimialan oma vastuu toimialaan yhdistettävistä mielikuvista?
Ammatti- ja liiketoimintaosaamisen ja siihen liittyvien tulovirtojen maksimoinnista kohti suurempaa relevanttiutta, vaikuttavuutta ja vastuunkantoa liike-elämässä ja yhteiskunnassa
Median voima mielikuvien luojana on suuri. Juuri tämä median luoma mielikuva liikejuridiikan toimijoista pelkkinä rahasampoina huikeine kannattavuus- ja kasvulukuineen sai minut pitkään miettimään, haluanko neljän ja puolen vuoden asianajoalalta poissaoloni jälkeen palata takaisin toimialalle, joka tuntuu elävän omassa kuplassaan. Edellä viitatut, liike-elämää ja yhteiskuntaa laajemmin puhuttavat ja itseäni kovasti kiinnostavat ajankohtaiset teemat tuntuivat kovin vierailta tässä yhtälössä.
Asiaa enemmälti pohdittuani päätin antaa alalle mahdollisuuden näyttää myös minulle, että syvälle juurtuneet käsitykset liikejuridiikan toimialasta eivät ole koko totuus, vaan toimialalla ja palveluntarjoajilla on juridisen ammattiosaamisen ja korkeiden kannattavuus- ja kasvulukujen lisäksi paljon muutakin annettavaa talouslehtien lukijoille, liike-elämälle ja yhteiskunnalle.
Nyt asiaan vihkiydyttyäni voin hyvin mielin todeta, että näin aidosti onkin. Moni liikejuridiikan toimija tekee tällä hetkellä erittäin arvokasta työtä myös vastuullisen liiketoiminnan ja yhteiskunnan hyväksi. Kyse ei ole ainoastaan kotisivujen korulauseista, vaan aidosta halusta vaikuttaa ja antaa oma panos yhteiskunnan kannalta tärkeiden asioiden edistämiseksi. Tämä ei poissulje taloudellista menestystä. Nostan vilpittömästi hattua arvostamilleni kollegatoimistoille ja kollegoille, jotka ovat luotsanneet organisaationsa taloudelliseen menestykseen kiinnittäen samanaikaisesti huomiota myös liike-elämää ja yhteiskuntaa puhuttaviin ajankohtaisiin teemoihin.
Tästä inspiroituneena rohkenin heittää viime viikolla Women’s Board Award -tilaisuudessa pitämässäni puheessa ilmoille ajatuksen ja Talouselämälle haasteen siitä, voisiko seuraava Liikejuridiikka-selvitys käsitellä taloudellisten tunnuslukujen ohella myös vastuullisen liiketoiminnan muita osa-alueita ja mennä hieman pintaa syvemmälle liikejuridiikan toimijoiden arkeen, kuten tehdään vertailtaessa muiden toimialojen toimijoita.
Moniäänisestä monologista kohti avointa dialogia ja monimuotoisuutta
Vaikka median voima mielikuvien luojana on suuri, myös meidän alan toimijoiden on kannettava oma vastuumme ja mietittävä, minkä kuvan annamme oman liiketoimintamme ajureista. Asiantuntemusta alalta ei puutu, ja asiakkaat saavat varmasti rahalleen vastinetta, sillä me kaikki alan toimijat jaamme intohimon juridiikkaa kohtaan, ja ammattiosaaminen on korkealla tasolla. Itse uskon siihen, että kilpailukyvyn lähteet ja erottautumistekijät toimijoiden välillä löytyvät tänä päivänä kuitenkin myös muista tekijöistä. Murros on väistämätön myös meidän alallamme.
Toimiala kaipaa mielestäni edelleen sekä ravistelua ajattelu- ja toimintatapoihin että monimuotoisuutta. Itse uskon siihen, että monimuotoinen organisaatio, on sitten kyse sukupuoli- ja ikäjakaumasta, kulttuuri-, kokemus- ja ammattitaustoista tai muista diversiteetin muodoista, luo lisäarvoa organisaatiolle itselleen, sen asiakkaille ja muille sidosryhmille. Mekin syyllistymme toimialallamme turhan usein moniääniseen monologiin sen sijaan, että kävisimme avointa dialogia ja pyrkisimme aidosti monimuotoisuuteen niin organisaatiorakenteissa kuin käytävissä keskusteluissakin.
Ajattelutapojen muutos tai monimuotoisuus ei tapahdu itsestään. Tarvitaan tietoista suunnan muutosta, johdon esimerkkiä sekä uskallusta toimia avoimesti omien arvojen mukaisesti riippumatta siitä, mitä kilpailijat tai muut sidosryhmät organisaatiosta puhuvat. Asiantuntijaorganisaation johtamisen näkökulmasta organisaation ja yksilöiden onnistumisen ja menestyksen määrittävät kuitenkin ne mittarit, jotka kyseinen organisaatio on itse asettanut itselleen, osakkailleen, työntekijöilleen ja muille sidosryhmilleen. Onnistumista tulee arvioida nimenomaan näiden mittareiden, organisaatiolle laaditun vision, tehtyjen liiketoimintaratkaisujen ja liiketoimintaa ohjaavien arvojen valossa. Toki toimialan kehitystä ja kollegatoimistojen toimintaa on hyvä seurata, ja excel-harjoitukset Liikejuridiikka-selvityksen innoittamana ovat hetkellisesti kiinnostavia, mutta fokus on kuitenkin tärkeää pitää omassa tekemisessä.
Itse uskon arvopohjaiseen johtamiseen ja arvonluontiin pitkällä aikavälillä. Arvoa luodaan ja tulee luoda paitsi osakkaille, myös laajemmin yrityksen sidosryhmille, joista työntekijät ja asiakkaat ovat tärkeimpiä. Tämä arvonluonti on paljon muutakin kuin taloudellista. Kyse on siitä, miten vastaamme yhteiskunnan ajankohtaisiin ilmiöihin sekä työntekijöiden ja asiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Vastaus löytyy usein yrityksen arvoista. Yrityksen arvot ohjaavat yrityksen toimintaa ja valintoja. Ne kertovat, mitkä ovat kyseiselle organisaatiolle tärkeitä asioita ja mikä on organisaation tavoiteltu yrityskulttuuri. Samalla omistajat ja johto hyväksyvät sen, että arvot ja niiden mukaan toimiminen määrittävät osaltaan organisaation onnistumisen mittareita ja vaikuttavat välillisesti myös taloudellisiin tunnuslukuihin.
Kaikille toimijoille löytyy tällä toimialalla paikkansa. Ollaan rohkeasti sitä, mitä olemme ja haluamme olla. Monimuotoisuus ja aktiivinen vuoropuhelu on loppupelissä hyväksi koko toimialalle.
Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa, jossa jaamme ajatuksiamme johtamisesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja uudistumisesta. Samalla lukijat pääsevät seuraamaan Merilammen uudistumismatkaa.
BLOGI: Asiantuntijaorganisaatiokin tarvitsee johtamista – Johtajan sata ensimmäistä päivää
BLOGI: Asiantuntijaorganisaatiokin tarvitsee johtamista – Johtajan sata ensimmäistä päivää
26.09.2019
Johtajalla sanotaan olevan sata päivää aikaa perehtyä yhtiöön, saada tehtävä ja tilanne haltuun. Havahduin muutama päivä sitten siihen, että olen nyt ollut jo reilut sata päivää Merilammen toimitusjohtajana. Ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet vauhdilla. On hyvä hetki pysähtyä ja reflektoida koettua ja opittua.
Aloitin aikamatkani vilkaisemalla ensin muistin virkistämiseksi matkapuhelimeni valokuvia. Kiitollisena voin todeta, että paljon mielenkiintoisia ja inspiroivia asioita on tapahtunut kesäkuun alun jälkeen töissä ja kotona.
Mitä nämä ensimmäiset kuukaudet Merilammen toimitusjohtajana ovat opettaneet minulle?
Oivallus 1: Hyödynnä momentum
Jatkuva muutos ja kehittyminen on tänä päivänä välttämätöntä. Uudistumisen tulisi olla jokaisen organisaation agendalla siinä missä jokaisen meistä henkilökohtaisen kehittymisenkin.
Organisaation näkökulmasta uuden johtajan nimittäminen on jo itsessään iso muutos, joka herättää oikeutetusti monenlaisia ajatuksia ja johtaa väistämättä eräänlaisen uudistumismatkan alkamiseen. Muutos on oivallinen mahdollisuus koko organisaatiolle tarkastella sen nykytilaa uusin silmin ja avoimin mielin, ideoida yhdessä, rohkeastikin. Tämä momentum kannattaa hyödyntää. Muutoksia ei kannata pelkästään muutoksen vuoksi tehdä, mutta uudistua kannattaa. Siihen minäkin yritän meitä kaikkia kannustaa. Nyt on meidän momentum.
Oivallus 2: Kysy, kuuntele, havainnoi, älä oleta
Käytin ensimmäisinä kuukausina paljon aikaa siihen, että tutustuin ihmisiin – henkilökuntaamme, asiakkaisiimme ja kumppaneihimme. Pyrin selvittämään, mitä toiveita eri sidosryhmillä on minua ja organisaatiotamme kohtaan, mitä muutoksia kaivataan, mikä jo toimii ja minkä ei pitäisi muuttua. Pyrin olemaan läsnä ja antamaan ihmisille aikaa tutustua minuun ihmisenä ja johtajana.
Toivon, että pystymme jatkossakin säilyttämään saman avoimuuden ja rehellisyyden, joka oli vahvasti läsnä keskusteluissamme. Uskon siihen, että onnistuminen rakentuu vuorovaikutuksen ja ihmisten kautta. Tämän vuoksi ”kysy, kuuntele, havainnoi, älä oleta” -toimintatapa säilyy työkalupakissani myös jatkossa. Vuorovaikutus edellyttää sitä, että myös johtaja antaa palasia itsestään ja heittäytyy persoonallaan rohkeasti mukaan. Uskon siihen, että tämä heittäytyminen on omana itsenä olemista ja ihmisten kohtaamista ihmisinä, ei sen kummempaa.
Oivallus 3: Kirkasta suunta, malta mieli
Henkilökuntamme ja ulkoisten sidosryhmiemme kanssa käydyt keskustelut herättivät paljon ajatuksia, ideoita ja inspiraatiota. Ne yhdessä muun asioihin perehtymisen kanssa loivat hyvän pohjan, jolle suunnittelemme tulevaa yhteistä matkaamme.
Istuimme myös osakaskollegoideni kanssa alas ja keskustelimme organisaatiomme arvoista ja siitä, mikä on yhteinen tavoitetilamme, matkamme suunta ja tiekartta, joka avulla lähdemme kulkemaan kohti tavoitettamme. Se, että maltoimme ottaa tämän ajan ja aidosti keskustella näistä liiketoiminnan kannalta aivan keskeisistä kysymyksistä, oli elinehto myös minun tulevan työni onnistumisen kannalta. Nyt meillä on selvä suunta, jonka pohjalle rakennamme yhdessä konkreettisempia suunnitelmia.
Oivallus 4: Sanat teoiksi
Esittelimme viime viikolla toimiston kuukausipalaverissa ajatuksiamme tulevasta yhteisestä matkastamme ja sen suunnasta. Kävimme läpi muutamia kehitysohjelmia, joiden aktiivisen kehittämisen on määrä viedä meitä kohti tavoitettamme ja joihin kuuluvien toimenpiteiden kautta muutamme yhdessä organisaatiosta kummunneet ajatukset, ideat ja sanat teoiksi. Tässä arjen tekemisessä jokaisen merilampelaisen rooli ja panos on tärkeä. Vain yhdessä onnistumme. Toisistamme ja onnistumisista saamme myös uutta energiaa.
Mitä seuraavaksi? Nyt käärimme hihat, organisoidumme ja ryhdymme sovittuihin toimiin muistaen, että maltti on valttia. Pitkänmatkanjuoksijana tiedän kokemuksesta liiankin hyvin, ettei alkukilometrien hyvä, energinen ja kevyt olo kanna pitkälle. Jos vauhti on alussa liian kova, energia kuluu jo alkutaipaleella. Matkaan on kuitenkin hyvä lähteä ripeästi, jotta kone saadaan käyntiin. Sen jälkeen on pidettävä tavoitteet kirkkaana mielessä. Näillä matkoilla, on sitten kysymys pitkän matkan juoksusta tai yritystoiminnasta, pikavoittoja ei ole saatavissa. Oikealla asenteella ja energiatasolla kaikki on kuitenkin mahdollista.
Tämä blogikirjoitus on osa blogikirjoitusten sarjaa, jossa jaamme ajatuksiamme johtamisesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja uudistumisesta. Samalla lukijat pääsevät seuraamaan välillisesti myös Merilammen uudistumismatkaa.
Lähde mukaan matkallemme!
BLOGI: Nooran ensimmäiset kuukaudet Merilammella
20.08.2019
Aloitin kesäkuun alussa Merilammen IPR-tiimissä Associate-lakimiehenä, ja haluan jakaa kokemukseni ensimmäisiltä kahdelta kuukaudelta.
Aloitus uudessa paikassa on tietenkin aina jännittävä, mutta Merilammelle oli helppo tulla. Alkua helpotti se, että ensimmäinen työpäiväni oli koko toimiston ensimmäinen päivä Keskuskadun uusissa tiloissamme. Uuden äärellä olivat siis muutkin kuin minä. Myös uusi toimitusjohtajamme Heidi Merikalla-Teir aloitti työt Merilammella samana päivänä kanssani.
Vastaanotto uuteen työhöni on ollut sydämellinen, ja vaikka olen avustava lakimies, ei minun ole tarvinnut jäädä taka-alalle. Olen päässyt toimimaan suoraan asiakkaiden kanssa ja päässyt mukaan hoitamaan korkean profiilin tapauksia. Merilammen IPR-praktiikka kasvaa ja kehittyy nyt kovaa vauhtia, ja olen saanut ottaa aktiivisen roolin myös sen kehittämisessä yhdessä praktiikan vetäjän Henrik af Ursinin kanssa. On etuoikeutettua päästä tuomaan esiin omat ideani praktiikan kehittämiseen ja sen myötä myös vaikuttamaan omaan työhöni.
Työtehtävien vaihtelu IPR-asiantuntijatyöstä markkinointimateriaalin laatimiseen ja IPR-tuotteiden ideointiin pitää siis mieleni virkeänä. Toinen erityisen virkistävä asia on, että asiakkaamme ovat monesti ulkomaisia yrityksiä, joten työni on myös kansainvälistä ja työkielenä on usein englanti.
Yksi asia ylitse muiden on Merilammen yhteishenki. Osaltaan yhteishenkeä luo myös oma ruokalamme, Annela, jossa lounaan merkeissä opin tuntemaan uudet työkaverini. Samoin toimistolla on ehtinyt jo kesän mittaan olla erilaisia koko joukon yhteisaktiviteetteja, kuten aamupalahetkiä ja yhteisiä juoksulenkkejä. Tunnelma Merilammella on uusien tilojen myötä edelleen juhlallinen ja syksyn mittaan juhlimmekin peräti useampia tupaantuliaisia.
Hyvää alkavaa syksyä!
Heidi Merikalla-Teir nimitetty Merilammen toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi
11.03.2019
Heidi Merikalla-Teir (OTK, VT, MBA) aloittaa Merilammen toimitusjohtajana ja osakkaana 1.6.2019. Hän siirtyy Merilammelle Keskuskauppakamarista, jossa hän toimii riidanratkaisupalveluista vastaavana johtajana ja johtoryhmän jäsenenä sekä Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteerinä.
Heidille asianajotoiminta on hyvin tuttua. Hän toimi aiemmin pitkään asianajajana ja Specialist Partnerina yhdessä Suomen suurimmista liikejuridiikan asianajotoimistoista. Merilammella Heidi liittyy Jussi Ikosen ja Teemu Taxellin rinnalle Riitojen ratkaisu -ryhmään.
Heidillä on laaja ja monipuolinen kokemus kotimaisista ja kansainvälisistä kaupallisista välimiesmenettelyistä, riita-asioiden hoitamisesta tuomioistuimissa sekä sovittelusta. Heidi on CEDR:n (Centre for Effective Dispute Resolution) hyväksymä sovittelija ja hoitaa asiamiestyön lisäksi sekä sovittelija- että välimiestehtäviä.
Merilammen toimitusjohtajana vuodesta 2015 saakka toiminut Jussi Ikonen siirtyy samalla hallituksen puheenjohtajaksi nykyisen puheenjohtajan Jani Ylä-Aution jatkaessa hallituksen jäsenenä ja Yritysjärjestelyt ja rahoitus -ryhmän osakkaana.
”Kiitän saamastani luottamuksesta. On kunnia liittyä arvostamieni kollegoiden joukkoon Merilammelle. Liiketoimintaympäristön nopea ja jatkuva muutos koskettaa myös asianajoliiketoimintaa. Samalla se on myös erinomainen mahdollisuus kehittää organisaatioiden toimintaa ja hakea ratkaisuja, jotka palvelevat asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Uskon vahvasti siihen, että eniten lisäarvoa tuovat ratkaisut saadaan yhteistyössä koko henkilöstön, asiakkaiden, kumppanien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tässä työssä myös organisaation yrityskulttuurilla on keskeinen merkitys”, sanoo Heidi Merikalla-Teir. ”Otan toimitusjohtajan tehtävän vastaan erittäin motivoituneena”.
”Olemme onnellisia ja ylpeitä saadessamme Heidin joukkoomme. Heidin monipuolinen tausta ja kokemus sekä asiantuntija- että johtotehtävistä antavat hänelle erinomaiset lähtökohdat luotsata Merilampi yhdessä koko henkilöstömme kanssa seuraavalle tasolle. Samalla olen iloinen saadessani tutun kollegan täydentämään riidanratkaisupalveluitamme. Heidi on arvostettu osaaja erityisesti välimiesmenettely- ja sovittelupiireissä ja hänen arvomaailmansa istuu täydellisesti ajatukseemme kokonaisvaltaisesta, asiakaslähtöisestä konfliktienhallinnasta”, kertoo Jussi Ikonen.
”On ollut hienoa seurata Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan kehitystä Heidin johdolla. Merilammelle on loistava tilaisuus saada Heidin osaaminen asiakkaidemme ja toimistomme käyttöön. Innolla odotan Heidin ja Jussin yhteistyötä Merilammen johdossa ja Jussin erittäin ansiokkaan työn jatkamista”, kommentoi Jani Ylä-Autio.
Lisätietoa:
Heidi Merikalla-Teir, p. 040 750 6106, heidi.merikalla-teir@merilampi.com
Jussi Ikonen, p. 040 097 8281, jussi.ikonen@merilampi.com
Jani Ylä-Autio, p. 040 769 8260, jani.yla-autio@merilampi.com
