Euroopan Unionin tuomioistuimen (”EUTI”) julkisasiamies Wahl antoi 26.7.2017 ratkaisuehdotuksensa Coty-tapauksessa.(1) Ratkaisuehdotus ja lopulta EUTI:n päätös ovat merkittäviä etenkin sellaisten luksus- ja ylellisyystuotteiden kannalta, joihin sovelletaan valikoivaa jakelujärjestelmää.

Frankfurt-am-Mainin ylin alueellinen tuomioistuin pyysi EUTI:lta ennakkoratkaisua erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

  1. Ovatko luksus- ja ylellisyystuotteiden jakelussa käytettävät valikoivat jakelujärjestelmät, joiden ensisijaisena tarkoituksena on säilyttää tuotteiden ylellinen tuotekuva, SEUT 101 (1) artiklan kanssa yhteensopivia; ja
  2. Jos ko. jakelujärjestelmät ovat yhteensopivia SEUT 101 (1) artiklan kanssa ja siten kilpailuoikeudellisesti sallittuja, voidaanko vähittäiskaupan portaalla toimivia valikoivan jakelujärjestelmän jäseniä kieltää käyttämästä internetmyynnissä markkinapaikkoja (kuten Amazon ja eBay) eli valtuuttamattomia kolmansia tahoja, jotka tunnistetaan jäsenestä erillisiksi toimijoiksi.

Valikoiva jakelu

Johdantona asian arviointiin julkisasiamies muistuttaa, että EU:n kilpailuoikeudessa on otettava huomioon myös muita kilpailutekijöitä kuin hinta. Vaikka hintakilpailu on tärkeää, se ei kuitenkaan ole ainoa toimivan kilpailun muoto eikä sitä kaikissa olosuhteissa tarvitse pitää ehdottoman ensisijaisena.

Ratkaisuehdotuksen mukaan valikoivat jakelujärjestelmät ovat yleensä sallittuja eli yhteensopivia SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon kanssa, koska niillä on myönteinen tai ainakin neutraali kilpailuvaikutus. Jakelujärjestelmän on kuitenkin perustuttava puhtaasti laadullisiin perusteisiin eli täytettävä seuraavat kolme edellytystä (ns. Metro-edellytykset):

  1. Välttämättömyys – tuotteen ominaisuudet (erityisesti niiden korkea laatu tai teknisyys) edellyttävät valikoivaa jakelujärjestelmää, jotta tuotteiden laatu voidaan säilyttää ja varmistaa tuotteiden asianmukainen käyttö;
  2. Objektiivisuus – jälleenmyyjät valitaan objektiivisin laadullisin perustein ja ko. perusteita sovelletaan syrjimättä; ja
  3. Suhteellisuus – jälleenmyyjiä/jälleenmyyntiä koskevien kriteerien on oltava suhteellisia eikä niillä saada ylittää sitä, mikä on tarpeen.(2)

Wahl antaa ymmärtää, että edellä esitetty voi soveltua ylellisyystuotteiden lisäksi myös muihin laatutuotteisiin. Tuotteiden laadun säilyttäminen voi edellyttää valikoivaa jakelujärjestelmää riippumatta siitä, määritelläänkö kyseessä olevat tuotteet ylellisyystuotteiksi.

Markkinapaikkojen käyttökielto

Euroopan komissio kiinnitti huomiota markkinapaikkoja koskeviin kieltoihin verkkokauppaa koskevassa selvityksessään, mutta pidättäytyi ottamasta asiaan yleisesti kantaa. Tältä osin komissio viittasi nimenomaan EUTI:n tulevaan Coty-ratkaisuun.(3)

Julkisasiamies Wahl antaa selvän kannan sähköisten markkinapaikkojen käyttöön koskevaan kieltoon. Tosin tässä on huomattava, että tapaus koskee vain valikoivia jakelujärjestelmiä. Julkisasiamiehen mukaan valtuutettujen jälleenmyyjien kieltäminen käyttämästä kolmansien ulospäin tunnistettavia markkinapaikkoja voidaan sulkea SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle, eli kielto voidaan sallia, koska se on omiaan parantamaan laadullisiin tekijöihin perustuvaa kilpailua. Tällainen kielto on omiaan säilyttämään kyseisten tuotteiden ylellisen tuotekuvan. Se ei ainoastaan takaa, että tuotteet myydään jakeluverkoston pääyrityksen asettamien laatuvaatimusten mukaisessa ympäristössä, vaan sen avulla voidaan myös suojautua vapaamatkustukselta estämällä muita yrityksiä hyötymästä toimittajan ja sen valtuutettujen jakelijoiden kyseessä olevien tuotteiden laadun ja tuotekuvan parantamiseksi tekemistä investoinneista ja ponnisteluista.

Wahl tekee selvän eron valtuutetuille jakelijoille asetetun ehdottoman kiellon myydä sopimustuotteita internetissä, joka katsottiin kielletyksi Pierre Fabre -tapauksessa(4), ja nyt kyseessä olevan kolmansien markkinapaikkoja koskevan kiellon välille. Ainakaan verkkokaupan nykytilanteessa näitä kahta ei voida rinnastaa eikä kolmansien markkinapaikkoja koskeva kielto sisällä sellaista rajoitusta, joka olisi riittävän haitallista kilpailulle.

Lopuksi

Ratkaisuehdotus antaa ylellisyys- ja muiden laatutuotteiden valmistajille ja/tai jakeluverkoston pääyrityksille luottamusta siihen, että valikoivat jakelujärjestelmät katsotaan edelleen hyväksyttäviksi. Toiseksi periaate, jonka mukaan pääyritys voi järjestää jakeluverkostonsa haluamallaan tavalla, kunhan ne täyttävät EUTI:n oikeuskäytännössä asettavat edellä mainitut edellytykset, on edelleen pätevä. Kolmanneksi ratkaisuehdotus antaa vihreää valoa sille, että valikoivassa jakelussa olevien tuotteiden myynti valtuuttamattomien kolmansien omistamilla markkinalustoilla (tässä tapauksessa Amazon.de-sivuston kautta), voidaan kieltää.

Wahlin kanta on perusteltu ja looginen. Nähtäväksi jää, hyväksyykö EUTI ratkaisuehdotuksessa esitetyn näkemyksen. EUTI antaa asiasta päätöksensä mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella.

 

(1): Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-230/16, Coty Germany GmbH v. Parfümerie Akzente GmbH.
(2): Ratkaisua pyytäneen kansallisen tuomioistuimen arvioitava täyttyvätkö edellytykset tässä tapauksessa.
(3): Komissio julkaisi verkkokauppaa koskevan alakohtaisen tutkimuksen loppuraportin 10.5.2017.
(4): EUTI:n tuomio asiassa C-439/09, Pierre Fabre Dermo-Cosmétique.

Lisätietoa: