Kesä oli vilkasta aikaa unionin kilpailuasioiden sakkorintamalla. Komissio määräsi kuorma-autokartelliasiassa ennätyssuuret sakot kartellissa mukana olleille yrityksille, kun ainoastaan pari viikkoa aikaisemmin Euroopan unionin yleinen tuomioistuin oli kumonnut komission kahdelle telealan yritykselle määräämät sakot ja palauttanut asian takaisin komission käsiteltäväksi.

Komissio määräsi ennätyssuuret kartellisakot viidelle kuorma-autojen valmistajalle

Euroopan unionin komissio on määrännyt viidelle kuorma-autojen valmistajalle ennätykselliset lähes 3 miljardin euron sakot kartellista, joka komission mukaan jatkui 14 vuoden ajan vuosina 1997–2011. Kyseessä on suurin yksittäiselle kartellille määrätty sakko. Päätöksestä ei ole vielä saatavana julkista versiota, mutta komission tiedotteen mukaan asiaa alettiin tutkia MAN:n jätettyä komissiolle sakkojen määräämättä jättämistä koskeva Leniency-hakemus, jonka johdosta komissio suoritti yhtiöiden tehtaille yllätystarkastukset tammikuussa 2011. Komission mukaan MAN, Volvo/Renault, Daimler, DAF ja Iveco olivat SEUT 101 artiklan vastaisesti sopineet keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen tehdashinnoista ja ympäristövaatimuksiin pääsemisestä syntyvien kulujen siirtämisestä asiakkaille.

Kartellisakkojen yhteismäärä kohosi 2,93 miljardiin euroon, josta Daimler määrättiin maksamaan yli miljardi, DAF 750 miljoonaa, Volvo/Renault 670 miljoonaa ja Iveco 494 miljoonaa euroa. Kartellin olemassaolon paljastanut MAN vapautettiin kokonaisuudessaan sakoista ja myös muut valmistajat saivat alennettua sakkojaan toimittuaan yhteistyössä komission kanssa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 mukaan sakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon sekä rikkomuksen vakavuus että sen kesto. Kilpailupolitiikasta vastaava EU-komissaari Margrethe Vestager totesi lausunnossaan sakkojen suuruuteen vaikuttaneen erityisesti markkinoiden suuri koko sekä kartellin pitkä kesto.

Edellinen suurin yksittäiselle kartellille määrätty sakko (1,4 miljardia euroa) annettiin vuonna 2012 tietokone- ja televisiokomponenttien valmistajille. Komissio on järjestelmällisesti nostanut kartellisakkojen määriä 2000-luvulla.

Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti kilpailukieltolausekkeen lainvastaisuuden telealan kaupassa, mutta kumosi komission liiketoimen osapuolille määräämät sakot

Vain muutama viikko ennen komission määräämiä ennätyssakkoja kuorma-autojen valmistajien kartellissa, Euroopan Unionin yleinen tuomioistuin antoi 28.6.2016 kaksi tuomiota asioissa T-216/13 – Telefónica v. komissio ja T-208/13 – Portugal Telecom v. komissio. Ratkaisut liittyivät komission päätökseen COMP/39.839 – Telefónica/Portugal Telecom, jossa komissio määräsi Telefónicalle 67 miljoonaa euroa ja Portugal Telecomille 12 miljoonaa euroa sakkoa kielletystä kilpailukieltolausekkeesta Portugalin ja Espanjan televiestintämarkkinoilla. Kilpailukieltolauseke liittyi sopimukseen, jolla Telefónica osti Portugal Telecomin osakkuuden brasilialaisessa matkapuhelinoperaattorissa Vivossa.

Molemmat yritykset valittivat komission päätöksestä unionin yleiseen tuomioistuimeen, joka ratkaisussaan vahvisti komission näkemyksen siitä, että kilpailukieltolauseke rajoitti kilpailua tavoitteensa perusteella (by object), ja että kilpailukieltolauseketta ei voitu pitää liitännäisrajoituksena, koska osapuolet eivät kyenneet osoittamaan lausekkeen olevan välttämätön Vivo-liiketoimelle. Tuomioistuin kuitenkin kumosi komission yrityksille määräämät sakot ja palautti asian takaisin komission käsiteltäväksi.

Tuomioistuimen mukaan komissio oli laskenut sakkojen määrän virheellisesti, eikä ollut kyennyt osoittamaan yksityiskohtaista oikeudellista ja taloudellista arviota niistä tekijöistä, joihin rikkomuksesta määrätyt sakot perustuivat. Komissio perusti arvionsa sakon määrästä yritysten myynninarvoihin. Kilpailukieltolauseke kattoi kuitenkin ainoastaan toiminnan, joissa osapuolet olivat potentiaalisia kilpailijoita, ja komission olisi täten tullut jättää huomioimatta lausekkeen ulkopuolelle jääneestä toiminnasta syntynyt myynti.

Yleisen tuomioistuimen ratkaisut osoittavat, että komission on ennen sakon määrää laskiessaan suoritettava yksityiskohtainen analyysi sellaisten tavaroiden tai palveluiden myynnistä, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti kyseiseen kilpailurikkomukseen.

Lisätietoa: