Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain eli tilaajavastuulain valvonta- ja oikeuskäytännössä on viime vuosina tehty tulkintalinjauksia, jotka ovat edellyttäneet tilaajalta lain sisällön tuntemisen lisäksi hyvää soveltamiskäytännön tuntemusta. Nämä soveltamiskäytännössä tehdyt linjaukset on tilaajavastuulain uudistamistyön yhteydessä kirjattu lakiin, minkä lisäksi uudistuksella on pyritty lisäämään tilaajan mahdollisuuksia itse selvittää selvitysvelvollisuuteen kuuluvia rekisteritietoja nykyistä laajemmin. Uudistukset tulivat voimaan 1.9.2015. Lakimuutokset koskevat alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka on solmittu 1.9.2015 tai sen jälkeen.

Uudistuksen myötä lain soveltamisen euromääräistä alarajaa korotettiin siten, ettei lakia sovelleta jatkossa alihankintasopimuksiin, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on alle 9 000 euroa. Aiemmin soveltamisraja oli 7 500 euroa. Vuokratyön käytön osalta soveltamisraja on määritelty vuokratyön käytön keston mukaan. Rajana on 10 työpäivää, mikä säilyi ennallaan.

Tilaajavastuulain uudistuksen myötä tilaajan selvitysvelvollisuutta on muutettu verotusta koskevien tietojen osalta. Jatkossa tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttäminen on verotietojen osalta ensisijaisesti tarkoitus toteuttaa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 20 a §:n mukaista julkista verovelkarekisteriä hyödyntäen. Lähtökohtana on, että tilaaja voi itse tarkistaa sopimuspuolen verotustiedot julkisesta verovelkarekisteristä. Verovelkarekisteristä ilmenee tieto siitä, onko yrityksellä vähintään 10 000 euroa sellaisia erääntyneitä ja suorittamatta olevia verohallinnon kantamia veroja, joista ei ole verohallinnon tekemää maksujärjestelyä tai muutoksenhakuviranomaisen myöntämää täytäntöönpanokieltoa. Verovelkarekisteriin merkitään myös tieto siitä, onko yritys laiminlyönyt arvonlisäveroa tai ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja koskevan ilmoituksen antamisen. Jos rekisteristä ilmenee verovelan olemassaolo tai ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti, tilaajan on selvitysvelvollisuutensa täyttääkseen vaadittava verovelkatodistus. Edelleen vaihtoehtona on, että tilaaja vaatii sopimuskumppaniaan toimittamaan todistuksen verojen maksamisesta.

Lakiuudistuksen myötä tilaaja velvoitetaan selvittämään sopimuspuoleltaan, kuinka työntekijöiden työterveyshuolto on järjestetty. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää esittämällä tilaajalle työterveyshuoltosopimus. Selvitykseksi riittäisi myös sopimuspuolen itse laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen. Tällöin selvityksestä tulee ilmetä vähintään se, missä työntekijöiden työterveyshuolto on sovittu järjestettävän.

Lakiin on kirjattu vallitseva soveltamiskäytäntö myös ulkomaisesta yrityksestä selvitettävien tietojen osalta. Jos ulkomaiselle yritykselle on Suomessa annettu yritys- ja yhteisötunnus, sijoittautumismaasta saatavien selvitysten lisäksi tilaajan on selvitettävä Suomessa tiedot sopimuspuolen merkitsemisestä verotusta koskeviin rekistereihin (ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri) sekä verovelkatiedot.

Eläkevakuuttamista koskevien tietojen osalta lakiin on kirjattu yksityiskohtaiset säännökset siltä osin kuin kyse on sopimuspuolen sopimuskauden aikana lähetetyistä työntekijöistä, joita työnantajalla ei ole velvollisuutta Euroopan unionin sääntelyn perusteella vakuuttaa Suomessa. Tilaajan on jatkossa selvitettävä kaikkien sopimuksen mukaista työtä tekevien lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen ennen sopimuksen mukaisen työn teon aloittamista. Selvitysvelvollisuus täytetään 1) EU:n ja ETA:n alueelta lähetettyjen työntekijöiden osalta E101/A1-todistuksella 2) sosiaaliturvasopimusmaista (USA, Kanada, Australia, Chile, Israel ja Intia + sosiaaliturvasopimusjärjestely Quebecin kanssa) tulevien lähetettyjen työntekijöiden osalta E101/A1-todistusta vastaavalla todistuksella ja 3) sopimuksettomista kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta eläkevakuuttamista koskevilla tiedoilla. Jos työn aloittamispäivän jälkeen sopimuksen mukaista työtä tulee tekemään uusia työntekijöitä, velvollisuus todistusten toimittamisesta on ulkomaisella sopimuskumppanilla. Täyttääkseen selvitysvelvollisuutensa tilaajan tulee aina edellyttää sopimuksessa, että sopimuskumppani täyttää tämän velvollisuutensa, esimerkiksi kirjaamalla asiasta ehto sopimukseen. Rakennustoiminta on tältä osin poikkeuksellinen, sillä uudistuksen myötä tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että kaikilla sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Mikäli esimerkiksi alihankkijan työntekijät vaihtuvat, tilaajan ei tule rakentamistoiminnan piirissä sallia uusien työntekijöiden aloittavan työtään, ennen kuin tilaaja on saanut näitä työntekijöitä koskevat todistukset. Todistukset on toimitettava ennen kuin työntekijät aloittavat työn teon.

Myös lain seuraamusjärjestelmää on kiristetty ja yhdenmukaistettu. Korotettua laiminlyöntimaksua sovelletaan jatkossa rakentamistoiminnan lisäksi kaikkiin lain soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin. Laiminlyöntimaksun vähimmäismäärä on korotettu 2 000 euroon (1 702 euroa tammikuussa 2014) ja enimmäismäärää 20 000 euroon (17 024 euroa tammikuussa 2014). Korotetun laiminlyöntimaksun suuruutta on myös nostettu ja se on vähintään 20 000 euroa (aiemmin 16 000 euroa) ja enintään 65 000 euroa (aiemmin 50 000 euroa).

Lisätietoa: