Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on 1.1.2017 lähtien valvonut myös hankintalain noudattamista. 18.4.2017 annettu päätös on ensimmäinen laatuaan hankintojen valvonnasta.

Hankintalain mukaan KKV keskittyy valvonnassa ensisijaisesti laittomien suorahankintojen ja muiden suojahankintoihin rinnastuvien, menettelyltään virheellisten tai syrjivien hankintojen valvontaan. KKV huomioi kokonaisarviossaan näkökohdat hankintalain noudattamisen, oikeusturvan sekä julkisten hankintojen avoimuuden ja syrjimättömyyden turvaamisen kannalta. Virastolla on laaja harkintavalta käsittelyyn otettavien asioiden valinnassa. Havaittujen lainvastaisuuksien johdosta KKV voi antaa hankintayksikölle huomautuksia sekä kieltää laittomissa suorahankinnoissa hankintapäätöksen täytäntöönpanon. Virastolla on myös toimivalta tehdä markkinaoikeudelle esitys seuraamusten, kuten seuraamusmaksun, sopimuskauden lyhentämisen tai hankintapäätöksen kumoamisen määräämiseksi. Kuka tahansa, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti, voi tehdä toimenpidepyynnön. Virasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.  KKV:n ensimmäinen päätös osoittaa, että KKV on käsitellyt asian varsin tehokkaasti, sillä päätös on annettu noin kahden kuukauden kuluttua toimenpidepyynnön tekemisestä.

KKV:lle on 3.2.2017 tehty toimenpidepyyntö, joka koskee Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) etälääketieteellisten vastuulääkäripalveluiden hankintaa. Toimenpidepyynnön mukaan tarjouspyynnön vertailuperusteet on laadittu hankintalainsäädännön vastaisesti tarjoajia syrjivällä tavalla. Soiten tarjouspyynnön vertailupisteet määräytyivät valtaosin laadullisin seikoin (75 % pisteistä), kun taas hinnalla oli poikkeuksellisen pieni merkitys (25 %). Laatupisteet oli jaettu kahteen eri kategoriaan ja jos yksikin asetetuista laatukriteereistä jäi tarjoajan osalta saavuttamatta, laatupisteet pistekategorian kohdalta jäivät 0 pisteeseen. Tapauksessa keskeistä oli se, että vain yhdellä suomalaisella palveluntuottajalla on vertailuperusteissa vaadittu näyttö ja kokemus tarjouspyynnössä kuvatusta etälääketieteellisestä toimintamallista. Tästä johtuen vertailuperusteet tosiasiassa todennäköisesti rajasivat muut palveluntuottajat ulos tarjouskilpailusta.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyynnössä hankinnan kohde sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden määritelmä. Lainsäädäntö kannustaa ja edellyttää laadukkaita hankintoja, mutta ratkaisun mukaan laatukriteeriä ei ole sallittua käyttää keinotekoisena järjestelynä siten, että tarjouspyyntö tosiasiassa räätälöidään tietylle toimittajalle. KKV:n mukaan Soite on viitannut varsin yleisellä tasolla palvelun laadun merkitykseen toteutettavan hankinnan kannalta. Varsinkin, kun laatupisteet muodostivat 75 % kaikista pisteitä, pisteytys tulisi pystyä perustelemaan varsin konkreettisella tasolla. KKV piti myös hankalana ”kaikki tai ei mitään” -periaatteella määräytyvää laatupisteytystä, eikä Soite pystynyt osoittamaan, että laatupisteiden porrastaminen olisi aiheuttanut mitään konkreettisia riskejä palvelun laadun turvaamisen kannalta.

KKV:lle antamassaan selvityksessä Soite totesi, että se hakee palvelulla kustannussäästöjä. Ulkopuolisen tahon tekemää selvitystä kustannussäästöistä ja sen myötä annettavia vertailun lisäpisteitä on perusteltu sillä, että säästöjen tulee olla merkittäviä verrattuna siihen, että Soite järjestäisi kyseisen palvelun omana toimintana. Oikeuskäytännön mukaan hankintayksikön tulee tehdä päätös omana työnä teettämisen ja kilpailuttamisen välillä jo ennen hankintamenettelyn käynnistämistä (esim. MAO 95/04). Hankintaprosessin käynnistäminen markkinakartoitusta varten on kiellettyä. Taloudellisia säästöjä koskeva vertailukriteeri ei KKV:n mukaan koskenut nyt kilpailutettavaa sopimusta, sillä Soiten olisi tullut tehdä päätös siitä tuottaako se palvelut itse vai ostopalveluna jo ennen hankintamenettelyn käynnistämistä.

KKV kiinnitti hankintayksikön huomion hankintalain 2 §:stä ilmeneviin tavoitteisiin ja hankintalain 3 §:n mukaisiin periaatteisiin. KKV katsoi, että hankintayksikön olisi tullut toteuttaa kilpailutus ja vertailuperusteiden asettaminen tavalla, joka mahdollistaa aidon kilpailutilanteen eri terveyspalvelutoimijoiden välillä palveluiden laatua kuitenkaan vaarantamatta. Hankintayksikköjen on varauduttava perustelemaan hankintamenettelyyn liittyvät ratkaisunsa, esimerkiksi tarjousten vertailuperusteet, KKV:lle varsin konkreettisella tasolla. Vaikka hankintayksiköillä on laaja harkintavalta vertailuperusteiden asettamisessa, laatuperusteluihin vetoaminen ei ole riittävää, jos tarjouspyyntö on tosiasiassa räätälöity yhdelle tarjoajalle.  Kilpailuolosuhteiden hyödyntäminen on yksi hankintalainsäädännön keskeisistä tavoitteista, ja julkiset hankinnat tulee toteuttaa siten, että tarjouskilpailussa saadaan aikaan todellista kilpailua.

Vaikka kysymyksessä oli 53 c §:ssä tarkoitettu hallinnollinen ohjaus, päätöksellä lienee käytäntöä ohjaava vaikutus. Soiten toimitusjohtaja ilmoitti esittävänsä hallitukselle, että kyseinen hankinta keskeytetään ja Soite laatii uuden tarjouspyynnön.

 

Julkinen versio päätöksestä

Lisätietoa: