Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) järjestivät toukokuun lopulla asiantuntijaseminaarin, jossa esiteltiin selvitys henkilökohtaisen rikosvastuun ulottamisesta kartelleihin. Nykyinen kilpailulaki (948/2011) ei sisällä säännöksiä henkilökohtaisesta rikosoikeudellisesta vastuusta. Kilpailulain perusteella kartellirikkomuksesta voi määrätä vain hallinnollisen seuraamusmaksun, joka tosin voi olla huomattavan suuri.

Selvitys on osa hallitusohjelmaan kirjattua selvityshanketta, joka käynnistyi jo viime vuoden kesäkuussa. Hankkeen taustalla on huoli siitä, että nykyinen seuraamusmaksuun perustuva rangaistus ja sen pelotevaikutus kartellien ennaltaehkäisyssä ei ole riittävän suuri. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, onko kartellien kriminalisointia koskevien säännösten lisääminen kansalliseen lainsäädäntöön tarpeellista. Lisäksi sen tarkoituksena on arvioida, onko kriminalisointi tarkoituksenmukaista, miten se voitaisiin toteuttaa sekä mitä vaikutuksia uudistuksella olisi kilpailuoikeudelliselle järjestelmälle tai laajemmin Suomen oikeusjärjestelmälle. Tätä tarkoitusta varten KKV tilasi kaksi osaselvitystä, jotka esiteltiin edellä mainitussa seminaarissa.

Toisen osaselvityksistä on laatinut professori Peter Wheelan Leedsin yliopistosta ja toisen professori Raimo Lahti sekä tohtorikoulutettava Ville Hiltunen Helsingin yliopistosta. Molemmissa selvitystöissä arvioidaan kartellien kriminalisoinnin edellytyksiä sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta, ottaen huomioon erityisesti EU:n kilpailusäännöt. Lisäksi niissä arvioidaan kartellien kriminalisoinnin toteuttamismahdollisuuksia sekä kriminalisoinnin hyötyjä ja haittoja.

Helsingin yliopistossa valmistellussa osaselvityksessä tarkastellaan kartellien kriminalisoinnin edellytyksiä ja soveltuvuutta Suomen oikeusjärjestelmään ottaen huomioon erityisesti kansallisen hallinto- ja rikosoikeudellisen järjestelmän. Leedsin yliopistossa tehdyssä osaselvityksessä tarkastellaan kartellien kriminalisointiin liittyvän henkilökohtaisen rikosoikeudellisen vastuun perusteita pääosin eurooppalaisen kilpailuoikeuden näkökulmasta.

Kriminalisoinnin pääasiallisena hyötynä kummassakin selvitystyössä korostetaan henkilökohtaisesta rikosvastuusta seuraavaa pelotevaikutusta eli kartellien ennaltaehkäisyä. Yritykselle määrättävän seuraamusmaksun lisäksi määrättävä henkilökohtaiseen rikosvastuuseen perustuva rangaistus katsotaan kartellien ennaltaehkäisyn kannalta tehokkaammaksi kuin pelkkään seuraamusmaksuun perustuva järjestelmä. Mahdollisina haittoina mainitaan esimerkiksi vaikeus vetää raja siihen, mikä on sallittua toimintaa SEUT 101 (3) artiklan tehokkuusedellytysten valossa tai mikä puolestaan on kiellettyä kartellitoimintaa. Myös tehokkaan leniency-järjestelmän takaamista pidetään haasteellisena, joskaan ei mahdottomana.

Kartellien kriminalisointi Suomessa katsotaan mahdolliseksi molemmissa osaselvityksissä. Kriminalisoinnille on olemassa sekä oikeudelliset perusteet että tarve. Jälkimmäisellä tarkoitetaan tarvetta kilpailuoikeudellisen järjestelmän tehokkuuden kannalta.

Professori Wheelan on selvästi kartellien kriminalisoinnin kannattaja ja suosittelee kartellien kriminalisointia Suomessa. Helsingin yliopiston osaselvityksessä todetaan kriminalisoinnin yleisten edellytysten täyttyvän, mutta johtopäätökset ovat varovaisempia. Siinä nostetaan esille joitain erittäin mielenkiintoisia ja haasteellisia seikkoja, joihin liittyvät kysymykset olisi ratkaistava, mikäli kartellien kriminalisointiin päädyttäisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi toisistaan erillisten hallinnollisten kilpailuoikeusprosessien ja rikosoikeusprosessien vuorovaikutukseen ja käytännön toimivuuteen liittyvät kysymykset, kuten tutkintavaltuudet sekä viranomaisten välinen tietojenvaihto. Oletuksena on, että hallinnolliset kilpailunrajoitusasiat kuuluisivat KKV:n tutkittaviksi ja rikostutkintaa suorittaisi poliisi. Lisäksi olisi ratkaistava leniency-järjestelmän ja sen tehokkaan toimivuuden kannalta merkittävät seikat, kuten esimerkiksi leniency-järjestelmän ulottaminen rikosoikeudellisiin rangaistuksiin.

Selvitys ei tarkoita, että henkilökohtainen rikosvastuu välttämättä ulotettaisiin kartelleihin Suomessa. Seuraavaksi TEM pyytää oikeusministeriötä arvioimaan, onko leniency-järjestelmän toimivuus mahdollista turvata, jos kriminalisointiin päädytään.

Lisäksi TEM ilmoitti asiantuntijaseminaarissa pyytävänsä oikeusministeriön arviota siitä, voitaisiinko liiketoimintakieltoa käyttää kartellirikkomusten yhteydessä. Tämä saattaa viitata siihen, että liiketoimintakieltoa pidetään soveltuvampana rangaistusmuotona kartellitapauksissa kuin esimerkiksi vankeusrangaistuksia. Joka tapauksessa aivan lähiaikoina kilpailulakiin ei ole odotettavissa muutoksia kartellirikkomusten osalta.

Lisätietoa: