Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit hyväksyttiin helmikuussa 2014. Direktiivien tavoitteena on mm. yksinkertaistaa hankintasääntelyä ja parantaa pk-yritysten asemaa hankintamenettelyissä. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.4.2016 mennessä. Suomessa direktiivien kansallinen täytäntöönpano viivästyy, sillä kansallisen hankintalainsäädännön valmistelu on vielä kesken.

Ennen kansallisen hankintalainsäädännön valmistumista on voimassa ns. välitila, jonka aikana osaa direktiivien artikloista jo sovelletaan, vaikka kansallinen uusien direktiivien mukainen lainsäädäntö ei ole vielä voimassa. Tämä perustuu Euroopan unionin oikeuteen sisältyvään välittömän oikeusvaikutuksen periaatteeseen, joka antaa oikeuden vedota tuomioistuimissa Euroopan unionin lainsäädäntöön, kuten direktiiviin, vaikka vastaavaa kansallista säädöstä ei olisi annettu.

Välittömään oikeusvaikutukseen on mahdollista vedota, jos (i) direktiivin säännökset ovat ehdottomia sekä riittävän selkeitä ja tarkkoja ja (ii) jäsenvaltio ei ole saattanut direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä sille asetetussa määräajassa.

Koska kansallista hankintalainsäädäntöä ei ehditä saattamaan voimaan 18.4.2016 mennessä, hankintayksiköiden tulee ottaa huomioon uusien direktiivien ehdottomat, selkeät ja tarkat määräykset kansallisen lainsäädännön viivästymisestä huolimatta. Työ- ja elinkeinoministeriö on 3.3.2016 julkaisemassaan tiedotteessa antanut ohjeellisen listan niistä direktiivien määräyksistä, jotka ovat siten ehdottomat, selkeät ja tarkat, että ne ministeriön näkemyksen mukaan ovat välittömän oikeusvaikutuksen piirissä ja joita hankintayksiköiden olisi jo välitilan aikana sovellettava. Siltä osin kuin voimassa oleva hankintalainsäädäntö ei ole ristiriidassa em. määräysten kanssa, hankintayksiköiden on lisäksi sovellettava tällä hetkellä voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä.

Näitä ehdottomia, riittävän selkeitä ja tarkkoja direktiivien säännöksiä sovelletaan siten hankintamenettelyihin, jotka on aloitettu 18.4.2016 tai sen jälkeen. Lähtökohtaisesti vaatimus koskee hankintoja, joista hankintailmoitus on julkaistu 18.4.2016 tai sen jälkeen. Sopimusmuutoksia koskevia hankintadirektiivin määräyksiä sovelletaan 18.4.2016 alkaen tehtyihin sopimusmuutoksiin, vaikka sopimukseen johtanut hankintamenettely olisi aloitettu ennen 18.4.2016.

Esimerkiksi jos hankintayksikkö edellyttää, että tarjoajan liikevaihdon tulee olla kolminkertainen hankintasopimuksen ennakoituun arvoon verrattuna, tarjoaja voi vedota direktiivin 58 artiklan 3 kohtaan.  Jatkossa ehdokkaalta tai tarjoajalta vaadittava vuotuinen enimmäisliikevaihto saa direktiivin mukaisesti olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen, perusteltuja erityistapauksia lukuun ottamatta. Voimassa olevana kansallinen lainsäädäntö taas jättää liikevaihdon määrän hankintayksikön harkintaan, kunhan liikevaihdon määrä on suhteutettu hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen.

Hallituksen esitys on Työ- ja elinkeinoministeriön 3.3.2016 antaman tiedotteen mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kesäkuussa 2016. Tavoitteena on niin ikään, että uusi lainsäädäntö olisi voimassa mahdollisimman pian loppuvuodesta 2016.

Lisätietoa: