Suomea pidetään yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Silti viimeaikaiset eri yhtiöihin kohdistuneet korruptiosyytteet ja entisestään monimutkaistunut sääntely ovat osoittaneet, että tehokkaat ja valvotut compliance-ohjelmat ovat avainasemassa yhtiöiden toiminnan lainmukaisuuden ja asiallisuuden varmistamiseksi.

Compliance-ohjelmilla tarkoitetaan yhtiön sisäisiä toimintatapoja, joilla varmistetaan sen toiminnan asianmukaisuus niin lainsäädännön kuin eettisten toimintatapojen kannalta. Ohjelmien tavoitteena on välttää yhtiön ja sen henkilöstön syyllistyminen lainvastaiseen toimintaan, siitä seuraavat korvausvastuut ja edelleen näin suojella yhtiön varallisuutta. Compliance-ohjelmassa on yleensä kolme osa-aluetta, jotka ovat ei-toivottavien toimien ehkäiseminen, havaitseminen ja näihin reagoiminen. Compliance-ohjelmien taustalla on yleensä riskianalyysi yhtiön toiminnan kannalta epätoivotuista tapahtumista, jotka saattavat aiheuttaa yhtiölle taloudellisia menetyksiä tai negatiivista julkisuutta. Tällaisia epätoivottuja tapahtumia ovat esimerkiksi yhteisösakko ja siitä johtuvat seuraukset sekä muut mahdolliset negatiiviset vaikutukset liiketoiminnalle. Konsernirakenteista ja kansainvälisestä liiketoiminnasta seuraa, että suomalaiselle konsernin emoyhtiölle saattaa aiheutua kielteisiä seurauksia myös ulkomaisten tytäryhtiöiden toimista. Tulee kuitenkin huomioida, ettei compliance-ohjelmissa ole kyse ainoastaan kansainvälisesti toimiville suuryhtiöille tai pörssiyhtiöille kuuluvasta asiasta, vaan myös näitä pienemmätkin yhtiöt hyötyvät ohjelman olemassaolosta.

Väärinkäytöksiä, joita toimivilla compliance-ohjelmilla voidaan ehkäistä, ovat muun muassa luottamusaseman väärinkäyttö, elinkeinoelämän lahjus-, yrityssalaisuus, sekä petos- ja kavallusrikokset. Usein ohjelmilla pyritään ehkäisemään myös kilpailuoikeudellisia väärinkäytöksiä sekä työtapaturmia.

Compliance-ohjelman ennaltaehkäisevän vaikutuksen saavuttaminen edellyttää, että yhtiön johdon lisäksi myös muut työntekijät ovat tietoisia ohjelmasta ja ymmärtävät ohjelman tarkoituksen. Compliance-ohjelmien eri osatekijöiden tarkoituksena on luoda tietoisuutta yhtiön arvoista ja lainsäädännön asettamista vaatimuksista. Compliance-ohjelman kannalta keskeistä on, että ohjelma kokonaisuutena on selkeä. Yhtiöiden toimintaohjeissa (code of conduct) määritellään yleensä yhtiön yleiset linjaukset, joita yhtiön henkilöstön ja usein myös muiden sidosryhmien, kuten alihankkijoiden ja toimittajien, edellytetään noudattavan. Toimintaohjeet keskittyvät kuitenkin pääsääntöisesti periaatteiden ja arvojen kodifiointiin, eikä niistä juurikaan ole johdettavissa ohjeita yksittäisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Tämän johdosta yhtiöiden on hyvä säännöllisesti järjestää työntekijöilleen compliance-koulutusta toimintaohjeiden konkretisoimiseksi ja yleisen valppauden lisäämiseksi. Koulutuksen keskiössä tulisi olla lainsäädännön ja oikeuskäytännön kuvaaminen sekä yhdistäminen toimintaohjeiden linjauksiin käytännön esimerkein.

Hyvät compliance-käytännöt mahdollistavat epäkohtien havaitsemisen etukäteen, mikä on yhtiön kannalta poikkeuksetta edullisempi vaihtoehto kuin jälkikäteinen puuttuminen tai rikosepäily. Yhtiön eri toimijoiden tietoisuus yhtiön compliance-ohjelmasta, code of conductista ja compliance-koulutuksissa kerrotut käytännön esimerkit mahdollistavat sen, että yhtiön johto ja työntekijät voivat etukäteen, ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, tiedustella esimiehiltään, yhtiön juristeilta tai compliance-toiminnoista vastaavalta yksiköltä suunniteltujen toimenpiteiden hyväksyttävyyttä yhtiön toimintaohjeiden ja lainsäädännön kannalta.

Ongelmakohtien havaitseminen edellyttää, että yhtiön johto ja työntekijät tiedostavat compliance-ohjelman olemassaolon ja sen sisällön. Näin mahdolliset riskit pystytään todennäköisesti havaitsemaan ja arvioimaan ennalta. Mikäli yhtiön käytössä on riittävillä resursseilla varustettu sisäinen tarkastus tai tällaisen puuttuessa esimerkiksi talous- tai lakiosastolle on annettu vastaavia tehtäviä, edesauttaa se ongelmien havaitsemisessa valvomalla säännöllisesti toimintaohjeiden ja esimerkiksi toimivaltarajojen noudattamista. Lisäksi ongelmien havaitsemista edesauttaa toimiva raportointikanava, joka mahdollistaa raportoinnin compliance-asioista vastaavalle taholle. Raportointikanavan toimimista edistää avoin yrityskulttuuria, jossa yhtiön johto ja työntekijät voivat heti kysymysten tai epäilysten herätessä tiedustella compliance-asioista vastaavan tahon mielipidettä.

Jotta compliance-ohjelma täyttäisi tarkoituksensa, tulee yhtiön reagoida havaittuihin ongelmakohtiin, kuten lain tai yhtiön toimintatapojen rikkomisiin viivytyksettä, ja samalla arvioida johtuuko rikkomus osittain koulutuksen, toimitapojen, käytäntöjen tai sisäisen valvonnan puutteesta. Yhtiön tulee myös olla valmis ryhtymään korjaaviin ja mahdollisesti kurinpidollisiin toimenpiteisiin, mikäli epäkohtia on havaittu.

Lisätietoa: