Ajankohtaisia työoikeudellisia aiheita ovat työtapaturmia ja ammattitauteja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus sekä marraskuussa valmistuva työryhmäraportti koskien suosituksia liittyen työkyvyttömyyden keston arviointiin. Korkein oikeus antoi myös kesällä odotetun ratkaisunsa päätoimittajaksi valitun henkilön työsyrjinnästä.

Uudistunut työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan vuonna 2016

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevan lainsäädäntöuudistuksen myötä useammassa laissa olevat säännökset kootaan yhteen työtapaturma- ja ammattitautilakiin, joka tulee voimaan 1.1.2016.

Uudistuksen tavoitteena on saattaa lainsäädäntö vastaamaan työelämän muuttuneita olosuhteita ja perustuslain lainsäädännölle asettamia tavoitteita. Lakiin on esimerkiksi kirjattu yksityiskohtaisesti olosuhteet, joissa aiheutunut vahinko tulee korvattavaksi työtapaturmana tai ammattitautina, sekä vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet. Myös muun muassa korvauskäytäntöä nopeutetaan määräaikoja lyhentämällä.

Työryhmäraportti työkyvyttömyyden keston arviointia koskevista suosituksista valmistunee marraskuussa

Työterveyslaitoksen vetämä työryhmä valmistelee suosituksia koskien työkyvyttömyyden keston arviointia. Pyrkimyksenä on yhtenäistää käytäntöjä ja pidentää työuria.

Kuten marraskuun 2014 uutiskirjeessä kerrottiin, tutkimukset ovat osoittaneet, että työkyvyttömyyden keston määrittelyssä voi olla huomattaviakin eroja. Lääkärit kaipaavat lisää ohjeistusta ja koulutusta asiasta, ja tulevilla suosituksilla pyritään muun ohella vastaamaan tähän kysyntään. Suositusten tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja pidentää työuria. Hanke on osa työmarkkinajärjestöjen eläkeuudistusta koskevaa sopimusta. Asiaa koskevan työryhmän raportin on määrä valmistua marraskuussa.

Korkein oikeus antoi odotetun ratkaisun koskien päätoimittajaksi valitun työsyrjintää

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2015:41 on kyse työnantajan syyllistymisestä päätoimittajaksi valitun naishenkilön työsyrjintään perhesuhteiden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Ratkaisussa korkein oikeus arvioi muun ohella sitä, minkälaisia tietoja työnantaja saa kysyä työnhakijalta työhönottotilanteessa.

Tapauksessa lehden päätoimittajaksi valitulta naishenkilöltä X kysyttiin työhaastattelussa, oliko hän tai hänen puolisonsa poliittisesti aktiivinen. X vastasi kysymykseen kieltävästi ja näin tehdessään vastasi puolisonsa osalta kysymykseen totuudenvastaisesti. X ei myöskään oikaissut haastattelussa syntynyttä virheellistä käsitystä siitä, että hänen puolisonsa olisi mies. Yhtiön toimitusjohtaja A sai myöhemmin tietää, että X:n puoliso oli kunnallisvaaliehdokas ja nainen. Ennen kuin X:n tehtävä alkoi, A purki X:n työsuhdetta koskeneen johtajasopimuksen.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä rajoittaa työnantajan oikeutta kysyä työhaastattelussa työnhakijalta häneen kohdistuvia tietoja. Työnantaja saa käsitellä ainoastaan välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät joko työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tästä vaatimuksesta ei ole mahdollista poiketa edes työntekijän suostumuksella. Edellä sanotun seurauksena työntekijällä on oikeus esimerkiksi työhönottotilanteessa jättää vastaamatta kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannalta tarpeellinen. Puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen antaminen ei saa johtaa työnhakijan kannalta kielteisiin seurauksiin.

Tapauksessa A perusteli toimintaansa sillä, että päätoimittaja valittiin poliittisesti sitoutumattomaan lehteen, ja että vastaamalla totuudenvastaisesti työhaastattelussa esitettyyn kysymykseen A menetti luottamuksen, joka olisi työnantajan ja työntekijän välillä välttämätön. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, ettei tapauksessa ollut objektiivisesti arvioituna perusteita arvioida, että päätoimittajan puolison poliittinen toiminta vaikuttaisi ulkopuoliselle sitoutumattomasta lehdestä syntyvään käsitykseen ja lehden arvostukseen. Puolison poliittisen aktiivisuuden selvittäminen ei ollut päätoimittajan työtehtävien kannalta tarpeellista eikä myöskään työtehtävien erityisluonne ollut riittävä perustelu sille, että asiaa tiedusteltiin X:ltä työhaastattelussa.

Ratkaisussa korkein oikeus katsoi, että rikoslain mukaisesta syrjinnästä perhesuhteen perusteella voi olla kysymys, kun syrjintäsäännöksellä suojattavan henkilön perheenjäsenellä, eikä siis henkilöllä itsellään, on jokin syrjintäperusteena mainittu ominaisuus. Korkeimman oikeuden mukaan X:n puolisosta kerrotuilla seikoilla oli ilmeistä merkitystä johtajasopimuksen purkuperusteena. A:n katsottiin asettaneen X:n hänen perhesuhteidensa perusteella epäedulliseen asemaan, kun johtajasopimus purettiin A:n saatua tietää X:n puolison poliittisesta aktiivisuudesta. Ratkaisun mukaan työnantajalla ei myöskään ollut laillista tarvetta tai oikeutta käsitellä X:n puolison sukupuolta koskevaa tietoa eikä X:llä siten myöskään ollut velvollisuutta oikaista työnantajalle syntynyttä virheellistä käsitystä. Korkeimman oikeuden mukaan A:lla ei ollut hyväksyttävää syytä kohdella X:ää syrjivästi sen perusteella, että hän vastasi totuudenvastaisesti puolisonsa poliittista aktiivisuutta koskevaan kysymykseen. Tapauksessa A:n katsottiin syyllistyneen työsyrjintään perhesuhteiden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Lisätietoa: